Brasilian sademetsien tuhoaminen kaskeamalla soijapaputuotannon ja karjankasvattajien tarpeisiin on nostattanut maailmalla valtavan eettisyysvaatimusten ryöpyn. Eettisyys on nyt päätrendi. Eettisyyttä vaaditaan yrityksiin, tuotteisiin, tuotantotapoihin ja nyt myös maatalouteen luonnon- ja ilmastonsuojelun nimissä.
Eettisyys tarkoittaa oikean ja väärän erottamiskykyä, mikä on ihmisen moraaliin sisältyvää ymmärrystä. Etiikka on oppi, jossa pohditaan näkemystä oikeasta ja väärästä.
On ihailtavaa, että moraaliseen ymmärrykseensä heränneet nuoret ovat eettisyyden ensisijaisia vaatijoita. Uusien trendien synnyttäjinä juuri nuoret ovat olleet aloitteellisia. Nuoret ovat olleet vaatimassa avohakkuiden lopettamista ja metsien suojelua, eläinten kohtelun parantamista lihakarjan kasvatuksessa ja turkistarhauksessa. Nuoret ovat olleet myös hiilijalanjäljen laskemisen eturintamassa. Nuoret ovat aloittaneet kasvissyönnin eettisyyden nimissä ja vaatineet eläinkokeiden lopettamista kosmetiikkateollisuudessa. Eettisyys on myös nuoren Greta Thurnbergin aktivismin ydin. Ja parhaillaan niin nuoret kuin aikuiset ja etenkin eri maiden johtajat ovat yhteistuumin puolustamassa sanktioita Brasilialle, jonka sademetsien tuhoamisvimma on saanut katastrofaaliset mittasuhteet.
Mutta miten eettisyys näkyy ihmisten omassa käytöksessä ja puheissa? Someraivo ja vihapuheet jos mitkä pitäisi lopettaa eettisyyden nimissä heti. Ihmiset viljelevät "sontaa" suustaan ja tekevät moraalisesti arveluttavia tekoja toisilleen. Eettisyys on kaukana omasta käytöksestä muita kohtaan. Koskee useimpia valtiopäämiehiäkin.
Myös media pyrkii saamaan lukijoita levittämällä kohuja, juoruja, häväistyksiä ja paljastuksia muka uutisina. Haastattelutekniikat ovat käyneet raadollisemmiksi ja epäkunnioittavammiksi. Eettinen korjausliike olisi paikallaan mediassakin.
Ehkä suurin eettinen korjaus pitäisi tapahtua eduskunnassamme. Poliitikot eivät enää osaa puhua toisilleen uhoamatta tai syyttämättä jostakin. Taistellaan sanoista, mielipiteistä, uhkaillaan ja vihoitellaan niin, että tehtaillaan tutkintapyyntöjä ja käydään oikeutta milloin kenenkin sanomisista. Mikä vihapiru politiikassa oikein riehuu? Huomaavatko poliitikkomme itse, miten heidän oma vihamielinen käytöksensä lietsoo myös kansalaisten vihantäyteistä käytöstä toisiaan kohtaan? Eikö politiikan pitäisi olla kunniallista työtä, asioista sopimista eikä kunniatonta uhoa ja riitelemistä?
Jos yrityksissä riideltäisiin samalla tavalla kuin politiikassa, olisivat ne nopeasti toimintakyvyttömiä tai konkurssissa. Valtion ja kuntien tila on niin heikossa kunnossa, että se ei ainakaan riitelemällä parane. Miksi Suomi pitää tuhota ja ajaa alas riitelemällä ja kykenemättömyydellä sopia, siis eettisesti väärällä käytöksellä? Järki ja itsekäs uho eivät viihdy samassa päässä.
Aloittakaamme yhdessä tuumin eettisyyskampanja oman käytöksemme korjaamiseksi. Olkaamme hyväntahtoisia, kohteliaita ja rehellisiä toisiamme kohtaan! Rehellisyys on sovun, luottamuksen ja järjestyksen perusta. Kaunis käytös toisia kohtaan kruunaa rehellisen ja kunniallisen ihmisen.
(C) Copyright 2019 Tuula L.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti