Tulevat ajat koettelevat ihmisiä monin eri tavoin. Toisille se tarkoittaa omaisuuden tai työn menetystä. Joillekin huonompia aikoja muutoin. On niitäkin, joilla sairaus koettelee elämää ankarasti. Useimmille elämä tarjoaa myös mahdollisuuksia, jotka tuovat iloa ja paremman elämän. Keitä he ovat?
Suuri osa kansakunnasta on hylännyt Jumalansa, auttajansa ja pelastajansa, joka kaiken hyvän elämään antaa. Jumalamme hylkäämisiä on monenlaisia, epäilystä täydelliseen kieltämiseen ja jopa Jumalamme kiroamiseen. Tällaisillekin Jumalamme on armollinen, mutta ei ilman kuritusta. Sillä ette tiedä, miten monen kärsimyksen kautta ihmisen on kuljettava, ennen kuin nöyrtyy Jumalaamme turvautumaan.
Kun ihminen on ylpeä, ei hän käsitä, että se tuo mukanaan suuren kärsimyksen, mikä tarkoittaa menetyksiä taloudessa, ystävissä, terveydessä ja jopa läheisetkin voivat sellaisen hyljätä. Ylpeällä on kova kohtalo, koska ei osaa olla myötätuntoinen taikka nöyräkään, vaan kuvittelee itsestään liikoja. Jumalalle ja Hänen ankaruudelleen ei ylpeäkään mitään mahda. Jumalamme sallii tällaiselle suuremman kärsimyksen, jotta ihminen luopuisi ylpeydestään, jolla vahingoittaa vain itseään ja muita.
Vihamielisen kohtalona on hukkua omaan vihaansa. Tällainen ei kykene näkemään valoa elämässä, vaan pelkkiä uhkia, jotka kohdistuvat itseensä. Nämä uhat ovat mielikuvitusta eikä totuutta. Jos vihamielinen näkisi totuuden, ei hänessä olisi minkäänlaista vihaa, vaan suurinta iloa ja riemua. Miksi vihamielinen ei luovu vihastaan, jos ilman vihamielisyyttä olisi parempi elämä? Koska vihaajassa ei totuutta ole. Hän pettää itseään ja muita. Siksi hänen kohtalonsa on kurja. Luopukaa vihasta, jos haluatte elää turvallista ja onnellista elämää. Rukoilkaa Jumalaanne avuksi, niin vihaaminen päättyy.
Pahinta on ihmisten ahneus. Se tuottaa väärää ahkeruutta, jolla vain lisätään omaa hyvää eikä avusteta heikompia. Ahneus on oikealaista, jos omastaan osaa antaa huono-osaisille. Avunannon tulee lähteä sydämestä eikä verotuksesta. Kun verotetaan liiaksi, jää ihminen ahneeksi ja itsekkääksi, koska kokee joutuvansa ryöstetyksi. Tässä suomalaisilla on peiliin katsomisen paikka, sillä verottaminenkin on ahneutta, jos se kurittaa kansaa liiaksi. Kärsivä kansa ei kykene auttamaan sydämellään, ei olemaan avuksi vapaaehtoisesti eikä kykene kasvattamaan hyvää, josta riittäisi kaikille. Olette ajaneet itsenne umpikujaan suomalaiset.
Mutta kateuteen olette sortuneet syvemmin, kuin olisi tarpeen. Kun kansa on köyhää ja elämän hyvän kasvattaminen vaikeampaa, ajautuu ihmisen mieli ahdistukseen ja kateuteen, jolla tuhoaa järkevän ajattelunsa. Sillä jokaisen on tehtävä työtä itsensä ja elämänsä laadun parantamiseksi. Tässä asiassa te suomalaiset olette ajautuneet seinään. Olette laiskistuneet ja oppineet elämään toimettomina, vaikka kansakuntanne on suuressa työnteon tarpeessa. Työllä autatte itseänne ja toisianne, sillä mikään kansakunta ei menesty kodeissa makaamalla.
Nyt Suomi ajautuu talouden haaksirikkoon, josta ette enää nouse. Silti toiset menestyvät, koska ovat ahkeria. Monet menettävät elantonsa, mutta Jumalamme ohjaa niitä, jotka Häntä avuksi huutavat. Jumalamme on avulias otollisille. Jumalamme on armollinen niillekin, jotka ovat muita pettäneet, mutta tekevät parannuksen pahoista tavoistaan.
Jos ihminen ei kykene parantamaan itseään epärehellisyydestään ja petollisuudestaan, ei hänellä ole asiaa Jumalamme valtakunnan hyvyyteen. Sellaisella on vaikeampi elämä ja tuskallinen loppu. Miksi Jumalamme näin ilmoittaa: koska se on totuus. Aamen.
