Hyvä ja paha moraalisena tunnetietona

Moraaliset periaatteet alkavat kaikua uutisoinneissa, keskustelufoorumeissa ja mielipidepalstoilla silloin, kun yhteisössä tapahtuu jotakin järkyttävää. Esimerkiksi Turun puukotukset 2017 ja Oulun raiskaukset 2018 nostattivat kohua ja voimakkaita tunteita kansalaisissa sekä päättäjissä. Moraalinen herääminen on hyvä asia mutta voi johtaa äärimmäisyyksiin.


Moraali on ihmisessä vaikuttava tunnetila, joka ilmenee
yleensä käsitteiden "hyvä" ja "paha" ääripäinä. Ongelma syntyy siitä, että ihmisillä on hyvin musta-valkoinen näkemys sekä hyvästä että pahasta - välimuotoa ei juuri ole. Tieteessä kyseisiä käsitteitä ei käytetä, koska niitä ei voi määritellä.

Moraalinen näkemys itsekkäinä pyrkimyksinä

Toinen ongelma syntyy siitä, että sekä hyvä että paha käsitetään itsestä erillisinä ilmiöinä. Vain muut ihmiset ovat hyviä tai pahoja. Maahanmuuttajat, romanit, nuo ja nuo ovat pahoja, koska "heidän edustajansa" toteutti pahan teon. 

Kun pahalle löytyy kasvot ja ryhmä, alkavat "hyvät" liittoutua yhteen ja muodostaa agendaa, jolle oma "moraalinen toiminta" voidaan perustaa. Vastapuoli eli "Paha" on saatava nujerrettua, rangaistus on annettava, vaikka oman käden kautta. Näin alkavat maailmassa kaikki sodat. 

Eduskunta, hallitus, parlamentti, ylähuone, alahuone tai mikä tahansa muu nimi päättävälle elimelle on annettu, on se aina jonkin toisen ryhmän silmissä paha, jota pitää haukkua, vastustaa, kampittaa ja kiusata kaikin "julkisuudessa pätevin keinoin". 

Ihmisille halutaan antaa parhain kuva omasta moraalisesta ja oikeudenmukaisesta toiminnasta, jota pönkitetään median kautta retorisin keinoin. Usein kyse on vain moraaliin puetusta teatterista. Taustalla voidaan olla hyvääkin kaveria. Politiikka on vallan väärinkäyttöä, mikäli pyrkimykset ovat itsekkäitä ja oman puolueen valtaa vahvistavia sen sijaan, että toimittaisiin yhteiskunnan ja ihmisten tarpeiden edistämiseksi.

Poliitikon puheista paljastuu yleensä moraalinen vetoomus ja älyllinen väite, mutta konkreettisia ehdotuksia asioiden parantamiseksi puheista kovin usein, jos koskaan, löydä. Vielä harvemmin he puhuvat henkisiä viisauksia.

Myös työpaikoilla käydään moraalisia kiistoja, varsinkin jos havaitaan, että esimies suosii tiettyjä henkilöitä ja syrjii tai kiusaa toisia. Uupuminen, ahdistuminen, stressi ja monet muut henkiset ylirasitustilat ovat huonon, epäoikeudenmukaisen ja monesti moraalittoman johtamisen seurausta.

Moraalinen hyvä on epäitsekkyyttä ja oikeudenmukaisuuden tajua

Moraalinen hyvä on hyvää, vain jos henkilö itse kykenee toimimaan eettis-moraalisten periaatteidensa mukaan. 
- Jos ei hyväksy väkivaltaa, ei siihen pidä itsekään antautua.
- Jos ei hyväksy valehtelua, ei pidä itsekään valehdella. 
- Jos ei hyväksy kiusaamista, ei siihen itsekään pidä sortua.
- Jos ei hyväksy arvostelua, ahneutta, kateutta, vallanhimoa tai muutakaan moraalista venettä keikuttavaa toimintaa, pitää ne ensin siivota omasta ajattelustaan ja toiminnastaan. 

Kun ihminen kykenee ajattelemaan epäitsekkäästi, kykenee hän myös toimimaan epäitsekkäästi, mikä on todellista oikeudenmukaisuudentajua, viisautta.

Oikeuslaitosta pidetään moraalisten kiistojen oikeudenmukaisena ratkaisijana. Valitettavasti näin uskova joutuu pettymään raskaasti, sillä oikeudessa punnitaan vain näyttö, joka perustuu konkreettisiin todisteisiin ja sitä kautta määritellään lopputulos. Jos todisteita ei ole, näyttö jää vajavaiseksi, jolloin ratkaisua haetaan muin perustein, yleensä ennakkotapausten ja lain kirjaimen ja hengen mukaan. Avustajan ammattitaito ja motivaatio auttaa asiakastaan ratkaisee onnistumisen tai epäonnistumisen jopa selvissä tapauksissa. Lopputulos on aina moraalinen: oikeus joko toteutuu tai ei.

Lapsille moraalisia hyveitä voi opettaa satujen ja tarinoiden avulla sekä tietenkin omien vanhempien ja viiteryhmissä toimivien ihmisten moraalisen toiminnan ja esimerkin kautta. 

Raamattu ja sen moraalisiin hyveisiin paimentavat tarinat ovat synnyttäneet kirjallisuuteen ja taiteeseen miljoonia teoksia. Myös elokuvat ovat yleensä moraalisia teemoiltaan.

Lue tarvittaessa myös artikkeli ihmisen henkisestä kehityksestä.

(C) Copyright 2019 Tuula L.