Lukuisten johtajuus-oppaiden ja -tutkimusten julkaisujen määrän perusteella vaikuttaa, että johtajuus on kriisissä. Huonoja johtajia on liikaa ja hyviä liian vähän.
Jokaisella alaisena olleella on kokemusta sekä hyvistä että huonoista esimiehistä. Huono esimies on se, jolta
puuttuu ymmärrys siitä, mitä hän tekee, keitä varten hän on ja miten työtä pitäisi johtaa.
Useimmat ovat hauskuttajia, tulos-tai-ulos-tyyppejä, metodien rakastajia, palaveri-intoilijoita, pelolla johtavia, kyykyttäjiä ja turhia työtaakkoja tyrkyttäviä tai muita yksipuolisen johtajakuvan toteuttajia.
Hyväksi johtajaksi määrittyy yleensä se, joka on kiva, ymmärtävä, hauska, suopea ja saa tiiminsä vetämään yhtä köyttä tavoitteiden saavuttamiseksi. Usein huono johto palkkaa itsensä kaltaisia johtamaan työntekijöitä. Näin yksinkertaisimmillaan.
Hyvä johtajuus on kuitenkin paljon enemmän, mutta viisaan johtajan tunnistaminen on todella vaikeaa. Näistä kyvyistä hän paljastuu:
1. Nöyryys: hyvä johtaja on altis kyseenalaistamaan omia ajatuksiaan ja rohkea kuuntelemaan alaistensa viisautta sekä kyvykäs muuntamaan toimintatapaa tai käsitystään tilanteen vaatiessa. Hän on innokas viisauden oppija, syvällinen ajattelija ja maltillinen toimija.
2. Luottamus: hyvään johtajaan omat alaiset luottavat kuin vuoreen. Häntä arvostetaan, koska hän kuuntelee, palvelee ja auttaa kaikin tavoin, jotta tiimin jäsenten työ sujuu hyvin. Hän uskoo jokaiseen tiiminsä jäseneen, löytää heidän parhaat kykynsä ja emotionaaliset piirteensä, joita arvostaa ja kunnioittaa. Tätä kautta hän valjastaa ymmärryksensä työntekijöiden emotionaalisen rauhan toteuttamiseen. Hän ymmärtää myös tilanteet, jotka rikkovat tuon rauhan ja kykenee palauttamaan tasapainon.
3. Tasapuolisuus: hyvä johtaja on ehdottoman tasapuolinen kaikkia tiimiläisiään kohtaan. Hän on riittävän avoin harkitsevalla tavalla, mutta johtaa jämäkästi itseään ja kurittaa ja palkitsee työntekijöitä oikeudenmukaisesti. Johtajana hän on esimerkillinen oikeudenmukaisuudessa.
4. Sankarillisuus: Vaikeuksista voittoon -periaate valaisee hyvän johtajan ajattelua. Mikään projekti tai tavoite ei löydy sujuvan työvirran takaa, vaan vaatii kovaa työtä ja taisteluakin, mistä sankarijohtaja itse on esimerkki. Hän tarttuu tiiminsä työurakkaan kaksin käsin tarvittaessa, sillä hyvä johtaja ymmärtää työntekijöidensä haasteet, jolloin kykenee motivoimaan ja kannustamaan yhteisen tavoitteen voittamiseen.
Sankari on myös se, joka kykenee aloittamaan uuden, haastavan projektin, viemään sen vaikka maailmanlaajuiseksi lukuisista vastoinkäymisistä riippumatta. Hänellä on ymmärrystä valita oikeat osaajat tarvittaviin tehtäviin ja tarvittaessa erottaa tai siirtää henkilöt heille sopivampiin tehtäviin.
5. Viisaus: Yksikään johtaja ei voi viisastua, ellei hän omaa uskoa johonkin itseään korkeampaan. Viisaimmat johtajat ovat henkisesti kehittyneitä, luottavat ja uskovat itse tärkeimpään johtajaansa, Jumalaan, jolta saavat vaikutteensa ja mallinsa työskennellä ihmisten kanssa. Strateginen osaaminen, tunteet ja vaistot, visiot, taktiset operaatiot ja ihmisten kanssa työskentelyn taidot tulevat automaattisesti vankan Jumala-uskon seurauksena. He ovat ymmärtäneet, että todellinen johtajuus on myös Jumalan palvelemista.
6. Esikuvia hyvitä johtajista:
Hyvän johtajan esikuvia löytyy historiasta vaikka kuinka paljon. Vanhin tunnetuista lienee Mooses, joka johti kansansa ulos pakko-orjuudesta. Kunnioitettuja ovat olleet Kuningas Daavid, joka kohosi paimenpojasta kuninkaaksi ja hänen poikansa Salomon, joka oli yksi historiamme viisaimpia ja mahtavimpia hallitsijoita. Sekä Daavid että Salomon kirjoittivat myös viisausoppaita jälkipolville.
Suomalaisista johtajista arvostettuja ovat olleet muun muassa Karl Erik Mannerheim, Juho Kusti Paasikivi, Urho Kekkonen ja Sauli Niinistö, joilla on ollut omana aikanaan tarvittua ja suorastaan yliluonnollista viisautta.
Emme yleensä huomioi sitä, että kullakin kansan rakastamalla johtajalla on perustanaan vankka usko Jumalaan, jolta ylivoimainen viisaus on saatu. Näitä johtajia ei ole motivoinut rahan- tai vallanhimo, vaan aito kansan paras.
Kuuntele julkisuuden johtajien puhetta: kaikuuko siellä sanoja, jotka liittyvät toisten mollaamiseen, alasampumiseen, kadehtimiseen, simputukseen, vastapuolen arvostuksen ja kunnioituksen puutteeseen, trendiaiheissa kiihkoiluun, tunneryöppyinen ilmaisu ylipäätään ja töykeys muita kohtaan? Nämä ovat niitä, joita ei pitäisi johtajiksi päästää!
(C) Copyright 2019 Tuula L.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti