perjantai 25. tammikuuta 2019

Rakastamisen vaikeus - harhaileva kaipaus ja sen täyttyminen

Ihmissielun suurin kärsimys elämässä liittyy rakkauteen ja sen kaipuuseen. Tämä tyhjyyden tunne elämässä aiheuttaa monenlaisia tunteiden harharetkiä ja kriisejä, ennen kuin ahaa-elämys löytyy. Miksi rakastaminen on niin vaikeaa?


Ensimmäiset kokemukset rakkaudesta lapsi saa äidiltään,
joka hellii ja suukottelee, lohduttaa, suojelee, leikkii ja ilahduttaa pienokaistaan. Nykyajan isät osallistuvat tähän lempeyden osoittamiseen mielellään. Näin lapsi saa vanhemmiltaan esikuvallisen turvan ja luottamuksen, mikä on perusta hyvälle ja rakastavalle ihmissuhteelle myöhemmässä elämässä. 

Vaikeudet rakkauselämässä alkavat viimeistään murrosiässä, jolloin median välittämät muodit ja trendit määrittävät käyttäytymistä ja kaveripiiriä sekä sopivuutta haluttuun yhteisöön. Ristiriidat omien tarpeiden, perheen vaatimusten, kaveripiirin ja muiden ulkopuolisten tuottamien paineiden kautta vain kärjistyvät tunne-elämässä. Itsetunnoltaan epävarma nuori ajautuu helposti tilanteisiin, jotka eivät aina ole suotavia edes hänen omasta mielestään. 

Nuori ja kokematon rakkaus on luonteeltaan mielikuvaa ja toiminnaltaan jonkin tahtoa. Romanttinen mielikuva liitetään naisiin, sankarillinen mielikuva miehiin. Niinpä nuoret naiset kopioivat kauniita elokuva- ja poptähtiä sekä heidän keinojaan "olla kaunis ja haluttava" miesten silmissä. Miehet kopioivat myös esikuviaan, olivatpa he James Bond -tyyppisiä, jääkiekko- tai muita urheilutähtiä, viihde- tai liike-elämän menestyjiä jne.. Kaikki kaupalliset menestystrendit perustuvat tähän esikuvien kopiointihuumaan - halutaan olla kuin he, mutta todellinen syy on kaipuuta olla rakastettu, haluttu, hyväksytty.


Rakkauden vääristymät ovat korvien välissä

Useimmiten ihminen kokee rakastuvansa toiseen ihmiseen siksi, että hän on "oikeanlainen" tyyppi eli kehollisesti haluttava, josta hurmaannutaan ja humallutaan. Hurmos ei ole rakkautta, joten tämä seksuaaliseen intohimoon perustuva suhde päättyy taatusti siinä vaiheessa, kun toisen keho ei enää miellytäkään. Kaikki erilaiset himot ovat rakkauden vääristymää. Himon kohde on kuin käyttöesine, johon kyllästyy, kun parempi tulee vastaan.

Kun rakastutaan henkilöön, jolla on samanlaiset mielipiteet, asenteet ja kiinnostuksen kohteet, puhutaan mentaalitason rakkaudesta. Tämä on kestävämpi suhdetyyppi, mutta koska ihmiset muuttuvat vuosien saatossa myös mielipiteiltään, ymmärykseltään ja viisaudeltaan, saattaa suhde kariutua siksi, että toinen osapuoli ei jaakaan näitä uusia ajatuksia. 

Ihmisillä on monenlaisia syitä, joilla parisuhde muodostetaan: halutaan pönkittää omaa asemaa, ylläpitää tietynlaista mainetta, saada arvostusta piireissä, taloudellisen aseman turvaamista ja lukuisia muita syitä. Näissä parisuhdekaupankäynneissä ei rakkautta arvosteta, vaan sitä haetaan muualta, jos kaupankäynnin seuraukset alkavat myöhemmin kaduttaa.

Pettymykset rakkaudessa johtuvat ihanteiden ja mielikuvien rikkoutumisesta, kun herätään todellisuuteen. Harhoista alkanut suhde sisältää jatkuvia kriisejä ja uusien suhteiden epätoivoista etsintää. Jos kyllästyy näihin ihmisten välisiin parisuhdeleikkeihin, saattaa kaipaava kohdistaa rakkautensa tai hoivaviettinsä eläimiin, asioihin, esineisiin, tutkimukseen, vapaaehtoistyöhön, harrasteisiin tai mihin ikinä tuntee sydämen paloa. Mitä ihminen tahtoo, sitä hän rakastaa.


Todellinen rakkaus löytyy Sielusta ja Totuudesta

Sydämen palo on todellista rakkauden tunnetta. Sen voi tuntea ilona, ilahdutuksena, kiitollisuutena, autuutena ja ihanuutena. Jotta ihmissielu voi tuntea tuota ihanuutta, on hänen ensin tunnettava Totuus, elettävä Totuudessa ja toimittava sen ehdoilla.

Totuudessa eläminen tarkoittaa ehdotonta totuudellisuutta kaikessa, mitä sanoo ja tekee. Se on todellista rakkautta lähimmäisiä kohtaan. Joka aidosti rakastaa toista ihmistä, puhuu ja tekee aina totta. Rakkaus on totuutta ja totuus on rakkautta. Ei voi tuntea minkäänlaista rakkauden ihanuutta ilman totuuden ihanuutta. Kun totuutta tekee, saa kokea suurinta rakkautta, mihin sydän voi elinaikanaan antautua. 

Jos totuudentekijälle suodaan parisuhde, jossa kumpikin osapuoli tekee toisilleen totuuden tekoja, rakastavat he toisiaan syvästi ja uskollisesti. Silloin kummankin mieli ja keho ovat harmoniassa ja tuottavat iloa elämään.

Sielutasolla rakastavat ovat toisilleen myös kauniita, lempeitä, turvallisia, lohdullisia ja armollisia. Hyvyys toinen toisiaan kohtaan on silmin nähtävää heidän keskinäisessä ilossaan. Erillään ollessaan heillä on suuri kaipaus toisiinsa, mutta jo kumppanin ajatteleminen tai äänenkin kuuleminen tuntuu sydämessä ilon hypähdyksenä.


Rakasta ensin Jumalaa, joka on Ainoa Totuus ja Ainoa Rakkaus, niin kaikki hyvä sinulle annetaan...

Ihmisen rakkauden laatu paljastuu hänen ajatuksistaan ja teoistaan. Hyveelliset teot muita ihmisiä kohtaan syntyvät automaattisesti, jos ihminen rakastaa Jumalaa ja mukautuu Hänen tahtoonsa, että ihminen eläisi ja toimisi Totuudessa. 

Totuus on Rakkauden teko ja rakastava ihminen tekee vain Totuuden tekoja. Nämä eivät koskaan ole ilman toisiaan, vaan ovat yksi ja sama asia. 

Profeetta Mestari Eckhart (1260-1327) on neuvonut, että Jumalaa tulee ajatella Valona, joka on ihana ja lämmin, jossa itse elät elämääsi, läpivalaistuna. Tästä syystä kykenet kaikenlaisiin tekoihin, joita saat eteesi päivittäin. Tunnet suurta kiitollisuutta hyvyydestä ja ihanuudesta, joiden läsnäolon koet päivittäin. Tässä olossa ei ole pelkoa tai mitään muutakaan ikävää, sillä Totuus Jumalasta, Hänen Rakkautensa voima, on ne sinusta poistanut. (Undervisande Tal, 2007.)

Rakastavan ihmisen tunnistaa siitä, että hän on lempeä, anteeksi antava, nöyrä, tyytyväinen, viisas, ymmärtäväinen, iloinen, ahkera, antelias, auttavainen, erinomainen kaikissa toimissaan ja toisia ihmisiä kunnioittava. Näitä ominaisuuksia ei voi näytellä, vaan ovat lahjaa sille, joka rakastaa Jumalaa. Tällaiselle ihmiselle Jumala näyttää rakkauttaan myös näkyjen kautta ja puhuu viisauden ja totuuden sanojaan, kuin parhaalle ystävälle ikään:



Tunnemme kaipuuta toistemme luo,
ilman ystäviä emme voi elää;
ystävyys on rikkautta antavaa turvaa
ja rehellistä, puhdasta olotilaa.
Ystävien saaminen on kunnioitusta toisiaan kohtaan.
Äläkä petä ystävää,
niin et pety itsekään.

Veikko Latvala 
(Pyhiä viisauksia, runollisia ajatuksia 2009)


Rakkauden harharetkiltä palataan aina lopulta Totuuteen ja Jumalaan, joka todellisen Rakkauden antaa ja kaiken hyvän sen mukana.


(C) Copyright 2019 Tuula L. 




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti