Ihminen on sielullis-henkinen olento, joka eroaa eläimistä siten, että ihmisellä on vahva moraalinen ymmärrys siitä, mikä teko on oikein tai väärin. Vain psykopaatilta tämä ymmärrys puuttuu täysin, sillä hänen älynsä, tahtonsa ja ymmärryksensä palvelevat yksin häntä itseään. Ihminen on kuitenkin luotu palvelemaan muita tiedoillaan ja taidoillaan.
Sielullis-henkisenä ja tunteellisena olentona ihminen elää
elämäänsä jatkuvan henkisen kehityksen tiellä. Kukaan ihminen ei ole elämänsä myöhemmissä vaiheissa täysin samanlaisen ymmärryksen kantaja kuin oli vaikkapa lapsena tai teini-iässä. Ymmärrys on lisääntynyt, samoin tietoisuus korkeammista henkisistä asioista. Elämän ymmärtämiseen tarpeelliset tunnetaidot kehittyvät tarkkailemalla asioita.
Tarkkailijan tulee kiinnittää huomionsa esimerkiksi tietyn kasvin siemeneen, mietittävä sen muotoa, kasvua, kukoistusta, lakastumista ja kuolemista sekä uutta kukoistusta ja eloon heräämistä.
Parhaiten alkuun pääsee idättämällä siemen konkreettisesti, istuttamalla se ruukkuun tai maaperään ja seuraamalla sen kasvun kaikkia vaiheita. On tärkeää havainnoida jokaisen kasvuvaiheen herättämää tunnetta itsessä ja puhuttava tai kirjoitettava tuo tunne esiin.
Tarkkailu tuottaa ymmärrykselle merkittävää tunnetietoa, joka ilmaisee elämän ja kuoleman merkityksen. Myös erilaisten eläinten keskittyneellä tarkkailulla saavutetaan hyödyllistä tunnetietoa ja havaintoja ymmärrykselle.
Ihminen oppii tulkitsemaan ilmiöitä ymmärryksensä turvin. Ihmisten tarkkailijalla on oltava myötätuntoinen asenne, arvostelematon ja neutraali katselu, jolloin ymmärrys alkaa toimia. Tästä syystä hyödyllisintä on tarkkailla täysin tuntemattomia ihmisiä, samoin heidän lemmikkejään, joista saa tunnekuvia.
Tarkkailemisen kautta tapahtuva tunneoppiminen on ymmärryksen tärkein kasvatusmetodi. Luonnon yksityiskohtien tarkkaileminen auttaa näkemään asioita sisäisin silmin ja äänten kuunteleminen auttaa kuulemaan asioita sielunsa korvin, sillä ymmärrys tallentaa ne tunnetiloina muistiin.
Tästä tunnetietokannasta ihminen kykenee ymmärtämään ilmiöitä ja elämää sekä luomaan merkityksellisempää taidetta. Samalla ymmärrys on avartunut ja tietoisuus lisääntynyt. Tunnetiedon karttuminen jatkuu läpi elämän ja on henkistä kasvua.
(C) Copyright 2019 Tuula L.
Sielullis-henkisenä ja tunteellisena olentona ihminen elää
elämäänsä jatkuvan henkisen kehityksen tiellä. Kukaan ihminen ei ole elämänsä myöhemmissä vaiheissa täysin samanlaisen ymmärryksen kantaja kuin oli vaikkapa lapsena tai teini-iässä. Ymmärrys on lisääntynyt, samoin tietoisuus korkeammista henkisistä asioista. Elämän ymmärtämiseen tarpeelliset tunnetaidot kehittyvät tarkkailemalla asioita.
1. Tarkkaile kasveja ja ötököitä keskittyneesti
Mikään ei rikastuta ymmärrystä enemmän kuin kasvien kasvun ja pienten ötököiden ja muurahaisten tiivis tarkkailu luonnossa. Tämä on hyvin tärkeää erityisesti pienten lasten kasvatuksessa ja kirjailijoille ja muille taiteilijoille, jotka haluavat luoda jotakin merkittävää.Tarkkailijan tulee kiinnittää huomionsa esimerkiksi tietyn kasvin siemeneen, mietittävä sen muotoa, kasvua, kukoistusta, lakastumista ja kuolemista sekä uutta kukoistusta ja eloon heräämistä.
Parhaiten alkuun pääsee idättämällä siemen konkreettisesti, istuttamalla se ruukkuun tai maaperään ja seuraamalla sen kasvun kaikkia vaiheita. On tärkeää havainnoida jokaisen kasvuvaiheen herättämää tunnetta itsessä ja puhuttava tai kirjoitettava tuo tunne esiin.
Tarkkailu tuottaa ymmärrykselle merkittävää tunnetietoa, joka ilmaisee elämän ja kuoleman merkityksen. Myös erilaisten eläinten keskittyneellä tarkkailulla saavutetaan hyödyllistä tunnetietoa ja havaintoja ymmärrykselle.
2. Tarkkaile ihmisiä ja heidän reaktioitaan arvostelematta heitä
Ihmisten tarkkailu tuottaa toisenlaista tunnetietoa ymmärrykselle. Eri ikäisistä ihmisistä havainnoidaan hänen muotonsa ja minkä tunteen se itsessä herättää. Samoin kuunnellaan hänen äänensä sointia ja sen herättämää tunnetilaa. Tarkkailijan on hyvä huomioida myös äänensävyt ja painotukset, käytöksen ja tekojen laatua. Kaikista pienistä yksityiskohdista löytyy tunnetieto tuosta henkilöstä. Jos huomaa arvostelevansa, ei tunnetietoa kartu kuin tuosta omasta arvostelusta.Ihminen oppii tulkitsemaan ilmiöitä ymmärryksensä turvin. Ihmisten tarkkailijalla on oltava myötätuntoinen asenne, arvostelematon ja neutraali katselu, jolloin ymmärrys alkaa toimia. Tästä syystä hyödyllisintä on tarkkailla täysin tuntemattomia ihmisiä, samoin heidän lemmikkejään, joista saa tunnekuvia.
Tarkkailemisen kautta tapahtuva tunneoppiminen on ymmärryksen tärkein kasvatusmetodi. Luonnon yksityiskohtien tarkkaileminen auttaa näkemään asioita sisäisin silmin ja äänten kuunteleminen auttaa kuulemaan asioita sielunsa korvin, sillä ymmärrys tallentaa ne tunnetiloina muistiin.
Tästä tunnetietokannasta ihminen kykenee ymmärtämään ilmiöitä ja elämää sekä luomaan merkityksellisempää taidetta. Samalla ymmärrys on avartunut ja tietoisuus lisääntynyt. Tunnetiedon karttuminen jatkuu läpi elämän ja on henkistä kasvua.
(C) Copyright 2019 Tuula L.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti