Tulevat ajat
koettelevat ihmisiä monin eri tavoin. Toisille se tarkoittaa omaisuuden tai työn
menetystä. Joillekin huonompia aikoja muutoin. On niitäkin, joilla sairaus
koettelee elämää ankarasti. Useimmille elämä tarjoaa myös mahdollisuuksia,
jotka tuovat iloa ja paremman elämän. Keitä he ovat?
Suuri osa kansakunnasta
on hylännyt Jumalansa, auttajansa ja pelastajansa, joka kaiken hyvän elämään
antaa. Jumalamme hylkäämisiä on monenlaisia, epäilystä täydelliseen kieltämiseen
ja jopa Jumalamme kiroamiseen. Tällaisillekin Jumalamme on armollinen, mutta ei
ilman kuritusta. Sillä ette tiedä, miten monen kärsimyksen kautta ihmisen on
kuljettava, ennen kuin nöyrtyy Jumalaamme turvautumaan.
Kun ihminen on ylpeä, ei
hän käsitä, että se tuo mukanaan suuren kärsimyksen, mikä tarkoittaa menetyksiä
taloudessa, ystävissä, terveydessä ja jopa läheisetkin voivat sellaisen
hyljätä. Ylpeällä on kova kohtalo, koska ei osaa olla myötätuntoinen taikka
nöyräkään, vaan kuvittelee itsestään liikoja. Jumalalle ja Hänen ankaruudelleen
ei ylpeäkään mitään mahda. Jumalamme sallii tällaiselle suuremman kärsimyksen, jotta
ihminen luopuisi ylpeydestään, jolla vahingoittaa vain itseään ja muita.
Vihamielisen kohtalona
on hukkua omaan vihaansa. Tällainen ei kykene näkemään valoa elämässä, vaan
pelkkiä uhkia, jotka kohdistuvat itseensä. Nämä uhat ovat mielikuvitusta eikä
totuutta. Jos vihamielinen näkisi totuuden, ei hänessä olisi minkäänlaista
vihaa, vaan suurinta iloa ja riemua. Miksi vihamielinen ei luovu vihastaan, jos
ilman vihamielisyyttä olisi parempi elämä? Koska vihaajassa ei totuutta ole.
Hän pettää itseään ja muita. Siksi hänen kohtalonsa on kurja. Luopukaa vihasta,
jos haluatte elää turvallista ja onnellista elämää. Rukoilkaa Jumalaanne
avuksi, niin vihaaminen päättyy.
Pahinta on ihmisten
ahneus. Se tuottaa väärää ahkeruutta, jolla vain lisätään omaa hyvää eikä
avusteta heikompia. Ahneus on oikealaista, jos omastaan osaa antaa huono-osaisille.
Avunannon tulee lähteä sydämestä eikä verotuksesta. Kun verotetaan liiaksi, jää
ihminen ahneeksi ja itsekkääksi, koska kokee joutuvansa ryöstetyksi. Tässä
suomalaisilla on peiliin katsomisen paikka, sillä verottaminenkin on ahneutta,
jos se kurittaa kansaa liiaksi. Kärsivä kansa ei kykene auttamaan sydämellään, ei
olemaan avuksi vapaaehtoisesti eikä kykene kasvattamaan hyvää, josta riittäisi
kaikille. Olette ajaneet itsenne umpikujaan suomalaiset.
Mutta kateuteen olette
sortuneet syvemmin, kuin olisi tarpeen. Kun kansa on köyhää ja elämän hyvän
kasvattaminen vaikeampaa, ajautuu ihmisen mieli ahdistukseen ja kateuteen,
jolla tuhoaa järkevän ajattelunsa. Sillä jokaisen on tehtävä työtä itsensä ja
elämänsä laadun parantamiseksi. Tässä asiassa te suomalaiset olette ajautuneet seinään.
Olette laiskistuneet ja oppineet elämään toimettomina, vaikka kansakuntanne on
suuressa työnteon tarpeessa. Työllä autatte itseänne ja toisianne, sillä mikään
kansakunta ei menesty kodeissa makaamalla.
Nyt Suomi ajautuu talouden
haaksirikkoon, josta ette enää nouse. Silti toiset menestyvät, koska ovat
ahkeria. Monet menettävät elantonsa, mutta Jumalamme ohjaa niitä, jotka Häntä
avuksi huutavat. Jumalamme on avulias otollisille. Jumalamme on armollinen
niillekin, jotka ovat muita pettäneet, mutta tekevät parannuksen pahoista
tavoistaan.
Jos ihminen ei kykene parantamaan
itseään epärehellisyydestään ja petollisuudestaan, ei hänellä ole asiaa
Jumalamme valtakunnan hyvyyteen. Sellaisella on vaikeampi elämä ja tuskallinen loppu.
Miksi Jumalamme näin ilmoittaa: koska se on totuus. Aamen.