Ihmisillä ei ole enää Jumalan pelkoa, vaan itsekkyys, ylpeys omista teoista ja elämän hyvyydestä. On maine, jota vaalitaan itse. On itselle otettu oikeus tuomita toisia, vaikka omat teotkaan eivät päivänvaloa kestä. Tehdään kaikenlaista pahuutta muita ihmisiä kohtaan, kuten valehdellaan, panetellaan, kiusataan ja tehdään mitä hirveämpää väkivaltaa, eikä pahan tekemiselle loppua näy.
Tämä kaikki on tapahtunut ja tapahtuu siksi, että ihminen kuvittelee hallitsevansa itseään, omaisuuttaan, asemaansa, vaikutusvaltaansa ja kaikkea, mitä ajattelee mielessään ansainneensa. Eivät tällaiset tunne kiitollisuutta, nöyryyttä, hyvää tahtoa, oikeamielisyyttä, rakkautta taikka lempeyttäkään, vaan ovat kuin kuninkaat, jotka toteuttavat omia nautintojaan mielensä mukaan.
Kun tarkastelemme näitä ihmisten omiksi luulemiaan asioita, havaitsemme heidät köykäisiksi ja köyhiksi Jumalan rakastamisessa, kiittämisessä tai edes muistamisessa.
Niinpä ihmisen osana on saada kärsittävää myös menestyksestään, sillä onhan kaikki se, mitä ihmisellä on, kadehdittavaa toisten mielestä. Kateelliset suoltavat vihaa ja monenlaista mielensä myrkkyä ympäristöönsä, koska sellaiset eivät ole yhtään parempia kuin menestyneet, vaan ainoastaan laiskempia ja aloitekyvyttömämpiä hyviin tekoihin ja tuloksiin. Kiitollisuutta ette kateellisista tule koskaan löytämään sen enempää kuin ahneistakaan.
Näistä syistä ihmiskunnan kohtalona on vihoitella ja taistella kuin villipedot toinen toisiaan vastaan niin, että milloin hallintovaltaa pitävät kateelliset tuhoten toisten aiemmat saavutukset, ja milloin ahneemmat riistäen itselleen kaikkea sellaista hyvää, mikä on tarkoitettu ihmiskunnan hyväksi.
Onko ihmiskunnalla toivoa paremmasta, eli rauhasta ja oikeudenmukaisuudesta, joka pitää sisällään vilpittömyyden, avuliaisuuden sekä hyvän tahdon ja viisauden? Nämä ominaisuudet kuuluvat vain niille, joilla on terve Jumalan pelko. Tämä tarkoittaa, että ihmisen henki ja elämä ovat Jumalassa, joka jakaa tahtoaan kaikille.
Oletko saanut mielestäsi hyvän elämän? Ole silloin siitä kiitollinen Jumalalle, joka kaiken on sinulle antanut ja voi ottaa ne pois, milloin tarpeelliseksi katsoo.
Oletko saanut mielestäsi huonon aseman ja kurjuuden? Kiitä silloin Jumalaa siitä, että Hänellä on valta antaa sinulle kaikki hyvyys ja menestys, jos sinut arvolliseksi sellaiseen katsoo.
Sillä katso, Jumalamme on kaikkiallinen Hyvyys, Armeliaisuus, Runsaus hyveellisille että kaikkiallinen Armottomuus, Onnettomuus ja Niukkuus niille, jotka eivät kiitollisuutta Häntä kohtaan tunne.
Rehellisille Jumalamme on armollisempi, sillä korkealla moraalilla ja avuliaisuudella voit voittaa Hänet puolellesi, vaikka et Häntä tunnustaisikaan. Mutta pahoja kohtaan ei Jumalamme armoa tunnusta ennen kuin näidenkin sydän kääntyy.
Jumalamme osaa armahtaa niitä köyhiä, jotka ovat osaansa tyytyneet ja rehellisesti itsensä tunnustaneet eivätkä halaja enempää rahallista runsautta kuin mainetta tai kunniakaan. Tällaisella on rauha ja ilo elämästä sekä paikka Taivaissa.
Jos siis haluat hyvän elämän, rauhan ja Jumalamme suopeuden, noudata Hänen käskyjään: pelkää Jumalaa ja Hänen Tahtoaan itseäsi kohtaan ja auta kärsivää lähimmäistäsi parhaan kykysi ja suopeutesi voimalla. Sillä joka läheisiään rakastaa, sitä Jumalamme armahtaa ja tarjoaa hyvän elämän, josta ei hyvyyden runsautta puutu.
Vielä ajattelemisen aihetta niille, jotka kirkkoon turvautuvat: tietäkää, ettei kirkoissanne ole ainoatakaan palvelijaa, joka Jumalaamme päivittäin rukoilee ja kiittää. Aamen.
