Feikkauksesta eli totuuden muuntelusta ja tarkoituksenmukaisesta väärentelystä on tullut uusi "taidemuoto" työmarkkinoilla. Jopa ammattilaistasolla neuvotaan, että omaa "työprofiilia" pitää muuntaa ja muokata todellisuutta paremmaksi. "Muutoin et voi saavuttaa haluamaasi".
Osuin sattumalta sivustolle, missä neuvotaan huiputtamaan työnantajaa eri keinoin, "jotta voit edetä urallasi nopeasti". Feikkaus alkaa siitä, että opit tekemään itsestäsi CV:n, jossa korostat juuri työnantajien yleisesti toivomia piirteitä ja jätät pois sellaiset piirteet, jotka voivat sotia niitä vastaan. Kannattaa jopa palkata graafinen ammattilainen tekemään "persoonallinen" visuaalisesti "mielenkiintoinen" hakemus, joka korostaa vain parhaita piirteitäsi. Kuva kannattaa muokata mahdollisimman edustavaksi, sillä se on "mainos sinusta".
Kun sinut kutsutaan haastatteluun, pidä peli-ilmettäsi yllä koko ajan. Ole "se hyvä tyyppi". Esitä motivoitunutta, yhteistyökykyistä ja sopivan innokasta ottamaan haasteet vastaan. Hymyile koko ajan. Miellytä juuri niillä asioilla, joita haastattelija haluaa. Pehmeät valheet sopivat tilanteeseen. Pääasia että saat työn.
Kun feikkaat hyvin, myös breikkaat hyvin, ja sinut palkataan. Vaikka tiedät olevasi alisuoriutuja, riittää, että esität rooliasi kuin Hollywoodin filmitähdet. Aina pitää olla vakuuttava vaikkapa kertomalla hyviä tarinoita, koska tärkeintä on, että sinut huomataan, sinua kehutaan, saat paremman aseman ja sinut halutaan muihinkin firmoihin. Feikkaa erityisesti somessa. Mitä paremmin esiinnyt, sitä paremmin breikkaat kunnon palkoille. Haittaa ei ole pomonkaan mielistelystä. Tue hänen pyrkimyksiään ja kehu hänen alaisiaan, sillä se on sinulle ainoa tapa menestyä. Mitä sitten, jos jo kolmen vuoden sisällä huomataan, ettet ole ansainnut paikkaasi. Sinähän siirryt sujuvasti jo seuraavaan firmaan, koska saamallasi paremmalla tittelillä saat uuden paremman aseman ja korkeampaa palkkaa.
Olet mestari. Et koskaan puhu pahaa kollegoistasi, et paljasta todellisia ajatuksiasi. Olet valmis tarttumaan uuteen tilaisuuteen heti, kun sen havaitset. Olet aina valmis miellyttämään pomoasi, koska hän on ainoa, joka voi sinua pyrkimyksissäsi auttaa.
Jos olet nainen, sinun täytyy kyetä olemaan viehättävä ja seksikäs hienostuneella tavalla. Eihän mies pomona mahda sille mitään, että hehkut "oikealla tavalla". Pelikirjasi kuitenkin sisältää keinot taivutella hankalinkin miespomo tahtoosi. Onko hän kiinnostunut eniten sääristäsi, pepustasi vai rinnuksistasi, huomaat sen hetkessä. Hyödynnä. Pomon on tunnettava olonsa ja itsensä miellyttäväksi seurassasi. Helppo case, jos pomo on naimisissa. Näin alisuoriutumisesi annetaan anteeksi, mutta etenemisesi ja palkkakehityksesi saavat vauhtia. Miehenä sinun tarvitsee vain ihastella naispomosi fiksuutta. Muistuta, että olet hänen ratkaisuistaan samaa mieltä.
Olet huolestunut osaamisestasi uudessa ylemmässä roolissasi, sillä sinun pitäisi nyt tietää asioita laajemmin. Tietotaitosi on jäänyt vähiin, koska lukeminen ei ole koskaan ollut sinulle mielipuuhaa, vaikka CV:ssäsi kirjallisuuteen kiinnostusta riittääkin. Yliopistokin meni aikoinaan feikaten läpi. Mitä väliä, parhaiten sinä osaat esittää tietävää ja puuhakasta. Olet innovatiivinen itsesi suhteen ja pukeudut kuten muutkin talon ammattilaiset. Se riittää. Roolisi hyvä puoli on se, että voit kertoa pehmeitä valheita erilaisista vaikeuksista, joita olet "hoitanut menestyksellä" menneisyydessä. Näin saat uskottavuutta. Ja pääset jopa johtoryhmään. Pidä se, mutta tartu uuteen tilaisuuteen vain, jos paikka ja palkka ovat paremmat.
Onko tämä todellisuuden työelämää vai jotain fiktiivistä TV-sarja-meininkiä? Älykästä vedätystä kuitenkin. Ikään kuin nämä nuorille ja vasta valmistuneille suunnatut työelämään pääsyn ohjeet olisivat käsikirjoitettu sosiopaateille, epäempaattisille ja muista viis veisaaville juonittelijoille. Hyvä asema ja palkka suuressa arvostetussa yrityksessä ovat tärkeämpiä kuin aitous ihmisenä ja rehellisyys, todellisesta osaamisesta ja sen kerryttämisestä puhumattakaan.
Katsoin taannoin Daniel Olin -haastatteluohjelman jakson, missä vieraana oli Anders Wiklöf, Ahvenanmaan rikkain mies. Koko aikana toimittaja ei kysynyt mitään miehen elämäntapoihin, luonteeseen tai ajatusmaailmaan liittyviä kysymyksiä, vaan ainoastaan sellaisia, joissa rahan ja omaisuuden tekeminen tai omistaminen ja julkkistuttavuudet olivat pääosassa. Jos Wiklöf yrittikin kertoa filosofiaansa, veti toimittaja pakasta jo uuden omaisuuksiin liittyvän kysymyksen. Vieras jopa hieman ärsyyntyi.
Lopussa tämä toimittajan nimittämä "Ahvenanmaan kuningas" korosti, että kaikkein tärkeimpiä hänelle ovat olleet ne osaavat luottotyöntekijät, joiden kanssa hän on työskennellyt 30 vuotta ja joiden ansiosta hän on nykyään se, joka on. Miehestä paistoi suuri arvostus työntekijöitään kohtaan ja rehellisyys tekemisissä sekä hyväntekijyys ja pyyteetön anteliaisuus, jotka niin usein unohdetaan, kun keskustellaan vaurastuneiden kanssa. Tämä mies ei koskaan palkkaisi feikkaajaa saati nostaisi sellaista herrahissin ylempiin kerroksiin.
Oppia tulisikin ottaa vain rehellisistä ja työteliäistä ihmisistä, sillä vain totuudellisuus luo luottamusta, osaamista ja viisautta, joista yritykselle on hyötyä. Fiksut eivät feikkaa! Tässä on jokaisen menestykseen pyrkivän ihmisen, yrityksen ja yrittäjän rehellinen todellisuus.
(C) Copyright 2019 Tuula L.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti