Nyt kun huipputuloisten tulo- ja verotiedot ovat taas kerran julkaistu läpi koko mediakentän, pidetään tätä ilmiötä tasa-arvon mallimaan tunnuspiirteenä - lähinnä vain mediassa. Mutta tulojen julkistamisella on myös haittapuolensa.
Hyvätuloinen ystäväni kertoi taannoin, miten hänen tulojensa jokavuotisella julkistamisella on ollut vakavia haittoja hänen työ- ja yksityiselämäänsä.
Hänen työpäivänsä kuluu aina tietojen julkistamisen jälkeen erilaisten rahanruinaajien pyyntöihin vastailemisissa sekä puhelimitse että sähköpostitse. Puheluja voi tulla iltamyöhälle saakka. Kieltäytyessään "lahjoituksista" ystävääni uhkaillaan. Kännykän kiinni laittaminen taas estää perheenjäsenten välisen yhteydenpidon. Numeron salaaminen ei onnistu, sillä liiketoimien takia sen pitää olla julkinen. Sähköpostikin täyttyy näistä ruinauksista. Tätä voi jatkua kuukausien ajan.
Pahinta on se, että ruinaajat saattavat ottaa yhteyttä muihin perheenjäseniin, lapsia myöten. Lapsia voidaan kiusata eri tavoin, aikuistenkin taholta.
Ja vaikka ystäväni on naimisissa, eivät erilaiset onnenonkijatkaan jätä rauhaan. Naisilla ei ole mitään häpeäntunnetta tyrkyttäessään itseään. Aviopuoliso ei ole näille este, vaan hidaste.
Pohdimme ystäväni kanssa sitä, että on todella merkillistä, ettei lottomiljoonia voittaneiden nimiä julkaista mediassa, vaikka rikastuminen perustuu silkkaan onnenkantamoiseen. Sen sijaan omassa yrityksessään vuosikymmeniä puurtaneet ja liiketoimissaan onnistuneet altistetaan julkisen paineen ja kiusaamisen alle, vaikka itse sitä ei tahtoisi. Julkisuuden pitäisi perustua vapaaehtoisuuteen.
GDPR-säännökset kieltävät yksityisen tiedon (personal data) julkisen levittämisen ja määräävät kerätyn tiedon turvallisen säilyttämisen. Tällaisia salattavia yksityishenkilöä koskevia tietoja ovat mm.:
- Terveystieto, fyysinen, psyykkinen, geneettiset tiedot
- Yhteystiedot kuten puhelinnumero, osoitetieto, sähköposti, sijaintitieto, sotutunnus, luottokorttitieto, tilitieto (personal account)
- Kulttuuriset ja sosiaaliset identiteettitiedot, ulkonäkö, asiakasnumero jne.
Kaikki yksilöä kuvaavat eli identifioitavat tiedot ovat salassapidettäviä. Jopa suoramarkkinointiin pitää saada yksityishenkilöltä lupa.
Miksi ihmeessä yksityishenkilön palkkatieto on Suomessa julkinen? Tämä käytäntö lienee GDPR-säännöstön ja sen hengen vastainen?!
Kannattaisi pohtia sitäkin, onko tulotietojen julkaiseminen yksilöiden kannalta edes turvallista nykyaikana?
Verohallinto teki aivan oikean päätöksen estäessään henkilöiden omasta pyynnöstä palkka- ja verotietojen jakelun medialle. Tämän pitäisi koskea automaattisesti kaikkia yksityishenkilöitä.
Sen sijaan on luonnollista, että yritysten tulot ja verot julkaistaan, sillä ne ovat elintärkeitä tunnuslukuja kansakunnan menestykselle.
***
Tässä GDPR-sääntöjen yksityishenkilön salassa pidettävien tietojen lista:
The data subjects are identifiable if they can be directly or indirectly identified, especially by reference to an identifier such as a name, an identification number, location data, an online identifier or one of several special characteristics, which expresses the physical, physiological, genetic, mental, commercial, cultural or social identity of these natural persons. In practice, these also include all data which are or can be assigned to a person in any kind of way. For example, the telephone, credit card or personnel number of a person, account data, number plate, appearance, customer number or address are all personal data.
Lähdelinkki: https://gdpr-info.eu/issues/personal-data/
(C) Copyright 2019 Tuula L.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti