Viime päivien uutisissa synti-sanaa on läiskitty milloin mihinkin yhteyteen. Pahinta on käyttää synti-sanaa monikossa, jolloin sen merkitys vääristyy vieläkin kauemmas alkuperästään.
Esimerkkejä:
Päivi Räsäsen Pride-kommentti "häpeästä ja synnistä" kuohuttaa (uusisuomi.fi 18.6.2019).Kommentti johti poliisitutkintaan kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Räsänen siis ilmaisi Twitterissä paheksuntansa siitä, että kirkko osallistuu Pride-kulkueeseen, jossa "synti ja häpeä nostetaan ylpeyden aiheeksi". Synnillä viitataan muun muassa Pride-aatteeseen ja seksuaalivähemmistöihin sekä kirkon osallisuuteen tähän "syntisyyteen ja sen juhlintaan". (Samasta asiasta kolumni kotimaa.fi-lehdessä 23.8.2019).
Järjestö listasi nettiyhtiöiden synnit: Nämä asiat kuntoon heti!
(digitoday.fi 24.8.2019).
Uutisessa kansalaisjärjestö vaatii nettijättejä korjaamaan käyttäjien tietoturvaan liittyviä puutteita. Synniksi nostetaan yhtiöiden kyseenalaiset tavat kerätä käyttäjiin liittyvää tietoa.
Synti-sanan alkuperästä
Synti-sana on Wikipedian mukaan käännös kreikankielisestä sanasta hamartia (harhaanosuminen, erehdys, eksyminen), jonka täsmällistä merkitystä ei ole voitu kääntää. Siksi eri uskonnoissa on monenlaisia tulkintoja ja niistä johtuvia käytäntöjä, mihin synnillä halutaan milloinkin viitata.
Kirkkoisä Augustinus (354-430 jKr.) loi käsitteen "perisynti", johon liittyvän kiistan takia idän ja lännen kirkot erosivat toisistaan 1054 jKr. Juutalaisuudessa tai islamin uskossa perisynti-käsitettä ei ole ja kristinuskon eri kirkkokunnissakin kiistellään sen sisällöstä.
Kun Vanhan Testamentin ja Paavalin kirjeiden aikaan oli vain yksi synti, loi Tuomas Akvinolainen (1225-1274) 1200-luvulla opin seitsemästä pääsynnistä eli kuolemansynnistä, joita olivat Ahneus, Ylpeys, Himo, Kateus, Viha, Laiskuus ja Ylensyönti. Nämä tosin tunnettiin jo varhaiskristillisenä aikana, mutta luokiteltiin ennemminkin paheiksi kuin synneiksi. Ajateltiin, että pahantekijät joutuivat näitä paheita harjoittaessaan todennäköisimmin "kuolemaan" eli eroon Jumalasta.
Synniksi on viimeisen 2000 vuoden aikana leimattu:
- Naiset, koska Eeva otti omenan kielletystä puusta ja antoi Aatamillekin, joka mielihyvin pureskeli herkkuhedelmää. Näin molemmat lankesivat syntiin. Tästä Raamatun syntiinlankeemuskertomuksesta (1 Moos. 3) johtuen juuri naiset on leimattu joko kauttaaltaan syntisiksi tai syntiin villitsijöiksi.
Naisviha on johtanut naisten halveksuntaan ja alistamiseen, äänestyskieltoihin, perintöoikeuden kieltämiseen, mielenvikaisuus-diagnooseihin ja pakkohoitoihin, noitavainoihin ja -rovioihin, huntupakkoihin, kunniamurhiin, sukuelinten silpomisiin ja kaikenlaiseen fyysiseen ja henkiseen väkivaltaan naisia kohtaan.
Muita synti-leiman saaneita ovat:
- Alastomuus.
- Avioliiton ulkopuolinen tai avioitumista edeltävä seksisuhde.
- Abortti.
- Ehkäisyn käyttäminen.
- Homous tai lesbous.
- Naispappeus.
- Yhteisön normeista poikkeava käyttäytyminen.
- Kaikenlaiset pahat teot (murhat, kostamiset, rikokset, lain rikkomiset, pahat puheet, kiroilu jne.)
- Rock-musiikki, Heavy Metal -musiikki jne.
- Punk- ja Heavy Metal -pukeutuminen (mustiin vaatteisiin ja meikkeihin sekä metallikoruihin sonnustautuminen)
- Tatuoinnit.
- Noituuden harjoittaminen, rituaalien harjoittaminen.
- Uskonnollisten käskyjen rikkominen.
- Uskonnollinen vääräoppisuus.
- Salatieteet ja niiden harjoittaminen.
- Veren luovuttaminen.
- Sotilaskoulutukseen osallistuminen.
- Television tai lasiluukullisen pesukoneen katseleminen.
- Pornon katseleminen.
- Masturbaatio jne. jne. jne.
On tavallista, että synti-sana liitetään yleisimmin seksiin ja seksin himoon, joissa niissäkin naista syyllistetään ja vihataan "syntiin houkuttelevana osapuolena".
Syntisyys - synnittömyys
Apostoli Paavali, joka oli todellinen Profeetta - Jumalan Puheen kuulija ja siten myös totuuden julistaja, paljastaa Roomalaiskirjeen 5 luvussa synti-sanan todellisen merkityksen. Jakeissa 8-11 hän toteaa, että Jeesus kuoli kaikkien ihmisten puolesta, koska ihmiset olivat (ja ovat edelleen) syntisiä. Nyt Kristuksena Hän voi vuodattaa Pyhän Henkensä ja siten antaa syntiselle ihmiselle vanhurskauden ja sovituksen Jumalan kanssa (eli todellisen uskon). Sitten jakeissa 12-13 Paavali vielä viittaa ihmisen syntisyyteen ja "kuolemaan" Jumalan edessä, koska kaikki ihmiset ovat tehneet syntiä (ovat epäuskoisia).
Synti tarkoittaa Epäuskoa Jumalaan. Eikä mitään muuta. Paavalin kaltaiset profeetat kautta aikojen ovat tätä asiaa toitottaneet, mutta kuuroille korville. Synti- sanasta tuli liian helppo vallankäyttöväline.
Epäuskoisuutta on epävarmuus Jumalan olemassa olosta, Jumalan kieltäminen ja Jumalan pilkkaaminen. Syntisyys on siten vain ihmisen ja Jumalan välinen välirikko, jossa ihmiseltä puuttuu todellinen kokemus Jumalasta ja siihen liittyvä syvä usko Jumalaan.
Synnistä eli epäuskosta vapauttaminen
Katolinen kirkko antaa rippituolissa ihmisten syntejä anteeksi, mikä lähentelee Jumalan pilkkaa, sillä jos synti-sana ymmärrettäisiin oikein, ei kukaan pappi enää moista tekisi. Sillä ei kukaan ihminen voi toiselle ihmiselle todellista Jumala-uskoa eli näkykokemusta antaa. Vain Jumala voi ihmisen vapauttaa synnistään eli epäuskostaan!
Ihminen voi olla epäuskoinen eli syntinen, vaikka julistaakin uskoaan. Jeesuskin luovutettiin syntisten eli Jumalattomien käsiin ja tuomittavaksi, eli ihmisten, joilla ei ollut hajuakaan todellisesta uskosta, vaikka tuomion vaatijoina olivat papiston korkea-arvoisimmat henkilöt. Ei pappisvirka takaa, että pappi omistaa todellisen uskon eli näkykokemustiedon Jumalasta.
Jumala johdattaa jokaista ihmistä itseään kohti
Uskovaksi julistautuva ei välttämättä omista todellista Jumala-uskoa, vaan uskoo Jumalaan, koska haluaa uskoa. Tämä oman tahdon usko on välttämätön uskon taipaleella kohti todellista uskoa. Emme voi tietää kenenkään uskon laatua.
Ihminen, jolla ei ole minkäänlaista uskoa Jumalaan tai on jopa Jumalan kieltäjä, voi yllättäen saada sisäisen hengellisen kokemuksen eli konkreettisen näyn tai ilmestyksen Jumalasta. Näyn kautta on todellinen usko astunut ihmiseen. Jumala-näyn saaminen on ainoa tapa, jolla synti eli epäusko poistetaan.
Ihminen on hengellisesti synnitön vasta, kun hän on todellisen Jumala-näyn eli sisäisen uskonkokemuksen omistaja. Hän tietää varmuudella, että Jumala on hänelle ilmestynyt, koskettanut ja puhutellut.
Kohti viattomuutta
Näkykokemus Jeesuksen valohahmosta ei koskaan poistu ihmisestä, jolloin usko on pysyvää. Tällainen ihminen koettaa kaikin voimin tehdä asioita Jumalalle mieluisalla tavalla. Nyt ihminen on "synnitön" mutta ei vielä "viaton".
Kun ihminen on tuosta uskonkokemuksestaan saanut tuntuman Jumalaan, voi Jumala johdattaa häntä lähemmäksi itseään, jolloin ihminen puhdistetaan vähitellen kaikenlaisesta itsekkyydestä (Luciferista) ja muusta syvemmän henkisyyden esteenä olevasta kuonasta.
Uskossaan puhdistetun ihmisen yhteydessä puhutaan viattomuudesta, joka oli (ja on) sekä Jeesuksen että Neitsyt Marian henkisyyden laatu - siksi Mariakin sai nimeensä etuliitteen Neitsyt - siis Hengellisesti Viaton ja Uskossaan Puhdas ihminen.
Ole varovainen uskossasi
Älkäämme siis rehvastelko "oikealla uskovaisuudella" tai "oikeaoppisuudella" tai muullakaan tavoin korostako uskomme laatua, sillä yhtä lailla kuin Jumala todellisen uskon (synnittömyyden) tai profetiayhteyden itseensä voi antaa, voi Jumala myös syöstä ihmisen eroon itsestään - henkiseen kuolemaan, mikä tarkoittaa "Paratiisistaan karkottamista" eli kuuloyhteyden katkaisemista Kaikkitietävästä Itsestään, missä ihmisen todellinen ihanuus ja autuus on!
Lakataan käyttämästä synti-sanaa muussa merkityksessä kuin epäuskona Jumalaan. Näin voimme muuttaa maailmaa paremmaksi ja poistaa väärää uskonnollista käyttäytymistä sekä vääristyneitä uskonkäsityksiä, jotka vain lietsovat tekemään pahuutta ihmisiä kohtaan.
(C) Copyright 2019 Tuula L.
Lisää uskonnollisia termejä ja niiden selityksiä voit lukea tästä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti