Lampaita ja ihmisiä on montaa väriä ja rotua, joilla on erilaiset ominaisuudet, ravinto ja elinolot, mutta pohjimmiltaan ne reagoivat ja käyttäytyvät samalla tavoin.
Ihmisten ja lampaiden yhteiset piirteet:
1. Laumaantuminen, halu seurata lajitovereitaan. Ihmiset ovat taipuvaisia kokoontumaan juhliin, mielenosoituksiin, seremonioihin, konsertteihin, urheilukisoihin ja muihin yhteisiin tilaisuuksiin, kukin kiinnostuksensa mukaan. Varsinkin suomenlampaalle on tyypillistä voimakas laumaantuminen ja tiivis yhteisöllisyys. Suomalaiset kulkevat metsissäkin erittäin tiiviinä laumana, aivan kuten suomenlammas.2. Säikähtäneinä lampaat pinkovat päättömästi minne sattuu ja eksyvät toisistaan. Samalla tavoin suomalaisia voidaan pelotella milloin milläkin sairaudella tai uhalla, jolloin kansalaiset alkavat panikoida ja enempää miettimättä säntäillä milloin minkäkin tarjolla olevan "helpotuksen" ja "ratkaisun" perään.
3. Lampaankasvattajat käyttävät tätä lampaille tyypillistä pako-ominaisuutta hyväkseen, eli ohjaavat lauman kohti haluttua toimintaa lisäämällä painetta siihen suuntaan, miten lauman halutaan kulloinkin toimivan. Samalla tavoin ihmisiä ohjataan median kautta, jolloin markkinoijat, poliittiset toimijat, viranomaiset, vieraan ulkovallan manipulaattorit ja monet muut tahot kykenevät saamaan aikaan haluttuja tuloksia nostattamalla pelkoja ja kohuja.
4. Lammaslauma toimii harkitsematta ja koettamatta puolustautua. Samalla tavoin "pelästynyt" ihmislauma ei harkitse, vaan ryntää milloin ämpäreiden, lääkitysten, polttoainealennusten, kahvitarjousten, karppaus-, vegaani- tai rasvattomuusdieettien, ihmevoiteiden, huulien paksunnosten tai minkä tahansa muun "Toimi heti" -tyrkytteen tai pelotteen perässä. Samasta syystä ihminen kykenee hirmutekoihin, jos ympärillä olevat tekevät samaa tai auktoriteetit siihen yllyttävät.
5. Johonkin toimintaan ehdollistetut lampaat eivät osaa reagoida pelotteeseen. Samalla tavoin tupakan, alkoholin tai huumeiden suurkuluttajat, liikuntaa vieroksuvat, syömishäiriöiset jne. eivät reagoi heille kohdistettuihin "pelotteisiin" tai valistukseen.
6. Lammaslauma seuraa "laumajohtajaansa" aivan kuten ihmisilläkin pitää olla joku vahva johtaja, jonka ääntä laumassa kuunnellaan. Arimmat ihmiset pyrkivät olemaan laumassaan turvassa, aivan kuten arimmat lampaatkin hakeutuvat laumansa keskelle turvaan. Tästä turvallisuudesta ja luottamuksesta johtuen ihmiset saattavat ajautua joukkoitsemurhiin tai muihin ääritekoihin johtajansa pyynnöstä.
7. Lampaalla on hyvä muisti, varsinkin huonon kohtelun se muistaa tarkasti. Ihminen on samanlainen, muistelee mieluummin kokemaansa vääryyttä kuin kokemaansa hyvää.
8. Lampaita tulee kohdella rauhallisesti ja lempeästi mutta varmaotteisesti, jolloin ne tottelevat parhaiten ja kokevat olevansa turvassa varsinkin epävarmoissa tilanteissa. Tällaista kohtelua ihmisetkin vaativat itselleen ja perheenjäsenilleen päiväkodeissa, sairaaloissa, vanhuspalveluissa, työpaikoilla, viranomaispalveluissa jne..
10. Lampaat lamaantuvat ja muuttuvat haluttomiksi liikkumaan, jos joutuvat epävarmaan tilanteeseen tai tuntemattomaan paikkaan. Ihmiset ovat täsmälleen samanlaisia. Esimerkiksi jos koulussa on koettu epävarmuutta liikunnassa joko vanhempien liikkumattomuuden, ymmärtämättömän jumppamaikan tai kaverien kiusaamisen takia, ihminen tuskin saa liikuntakipinää myöhemminkään, koska kokee siitä epävarmuutta. Epävarmuus on ihmisen suurin edistymisen este elämässä. Epävarmuuden lietsonta on varma tapa herättää levottomuutta, pelkoja ja turvattomuutta. Tätä kautta päästään syöttämään "helpottavia ratkaisuja" ja vaikuttamaan ihmisten ajatuksiin halutulla tavalla. Epävarmuuteen ja pelkoon tarjotaan aina "yhtä ainoaa oikeaa ratkaisua", jolle media kautta luodaan haluttua laumakäyttäytymistä.
11. Lampaita voi parhaiten hallita aukeilla alueilla kuin metsissä. Tämäkin seikka on ihmiselle tyypillinen: maalla ja metsäisillä alueilla luonnon rauhassa elävät ihmiset ovat rauhallisempia, harkitsevampia ja tiiviimmin tekemisissä naapureidensa kanssa. Kaupungeissa elävät ovat epävarmempia ja pelkäävät itselleen tuntemattomia ihmisiä enemmän, minkä takia kaupunkilaisia voi manipuloida milloin mihinkin laumakäyttäytymiseen lupaamalla kaikenlaista. Joukkokoontumiset kaupungeissa ovat aina jonkin tahon järjestämiä, hyvässä tai pahassa tarkoituksessa.
12. Varjopaikat ja tuntemattomat asiat pelottavat ja vaihtelevat maastot hankaloittavat lampaiden liikkumista, mutta suorat tiet ja tutut reitit kuljetaan nopeasti. Ihmisetkin ovat tottuneet käyttämään tiettyjä reittejä ja kulkutapoja, joista he eivät hevin halua luopua. Vierasta reittiä tai vieraassa maassa kuljetaan harvoin yksin, mukana pitää olla tuttava, opas tai muu reitin tunteva henkilö. Pimeällä ihminen saattaa pelätä omaa varjoaankin. Elokuvissa tätä pelkoa käytetään tehokkaasti hyväksi.
13. Lampaita ohjataan liikkeelle koskettamalla lavan kohdalta, samoin ihmistäkin kosketetaan lavan kohdalta selkäpuolelta, kun halutaan saada tämä liikkeelle. Jos lammasta kosketetaan peffasta, se vauhkoontuu, samoin ihminen.
14. Lampailla pitää olla oma tuttu reviiri, suoja-alue, jossa ne laiduntavat. Samoin ihmiselle on tärkeää saada asua tutulla seudulla ja ympäristössä, johon kiinnytään ja joka ei saa muuttua. Ihminenkin "kaluaa" elinalueensa elinkelpoisuuden loppuun, kunnes on pakko siirtyä seuraavalle laitumelle, missä ruoho on vihreämpää.
15. Lammaslaumalla on aina paimen (omistaja), joka siitä huolehtii ja sen omistaa. Ihmislaumakin tottelee esimiestään tai muuta johtajaa, jonka kuvittelee huolehtivan itselle tärkeistä asioista. Ei lammaslaumakaan tiedä, onko joku toinen johtaja sille parempi vai huonompi, joten se tyytyy tuttuun "turvalliseen". Ihmisen äänestyskäyttäytyminen on samanlaista: yhden itselle tärkeän ajatuksen varjolla tai jonkun mielipidevaikuttajan suosituksesta on valittu jokin puolue tai henkilö, jolle annetaan ääni, vaikka lopputulos olisi minkälainen katastrofi tahansa. Tämä johtuu siitä, että niin lammas kuin ihminenkään ei harkitse tai perehdy asiaan, ennen kuin toimii. Mielikuvat ja oman lauman käytös ohjaavat ihmisen ajattelua enemmän kuin tosiasiat tai selvästi nähtävillä olevat seuraukset.
Muuta:
Ihmisten parissa niin sanottu sankari on laumassa aina erikoisuus, poikkeustapaus, joka tekee asiat toisin ja toimii silloin, kun muut pelkäävät. Sankari antaa muulle laumalle esimerkin rohkeudesta, viisaudesta, rakkaudesta ja oikeudenmukaisuudesta toimia lauman parhaaksi."Mustiksi lampaiksi" nimitetään niitä, joka tekevät vastoin muun lauman moraalikäsityksiä. Näitä henkilöitä löytyy jokaisesta suvusta tai muusta yhteisöstä.
Ei siis ole lainkaan kummallista, että Jeesus vertasi ihmistä lampaaseen jo 2000 vuotta sitten. Hän itse toimi sankarillisesti ja sanoi olevansa Hyvä Paimen, jonka äänen kuulevat ne, jotka sen tunnistavat. Näin Hän toimii Kristuksena (= Pyhä Kolminaisuus) tänäkin päivänä, jos vain sisimmästämme tahdomme tuon Paimenen äänen löytää.
Lähteitä:
http://www.finnsheep.fi/ominaisuudet.htmlhttps://www.elaintieto.fi/lammas/https://www.maatiainen.fi/tekstit/lammas.htm(C) Copyright 2019 Tuula L.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti