Elämänviisautta Teollisuusneuvokselta

Luin pääsiäisenä Teollisuusneuvos Pentti Hintsasen elämäkerran Evakkopojasta Teollisuusneuvokseksi (Omakustanne 2017). Kirja oli mielenkiintoinen paitsi Hintsasen elämänkokemusten takia myös oivallusten, jotka hänen elämänsä käänteistä paljastuvat.


1. Sukupolvien välinen tietotaito. Kun lapset saavat kasvaa kodissa, jossa elää useampi sukupolvi yhdessä, oppivat lapset taitoja ja itsevarmuutta, jotka auttavat heitä pärjäämään paremmin myöhemmässä elämässään. 


2. Koulun merkitys. Koulussa lapset oppivat sosiaalisuutta, kuria ja järjestystä sekä hyödyllisiä tietoja tulevaa varten. Poliittisesti johdetun opetushallinnon uudet opetusmetodit ja siihen liittyvät kokeilut voivat olla haitallisia oppimiselle, jos ne eivät sisällä käytännön työelämän esimerkkejä. Itseoppiminen on hitain tapa oppia mikä tahansa ammattitaito eikä tällaista opetuskulttuuria tulisi oppilaitoksissa harjoittaa.


3. Taipumukset esiin. Lapsen taipumusten havaitseminen on vanhemmuudessa olennaisinta, sillä siten lapsi saa alusta alkaen kannustusta hankkia opetusta kykyjensä mukaisesti. Omien kykyjen kehittäminen tuo menestyksen sekä opinnoissa että työelämässä. 


4. Opiskele pidemmälle. Kannattaa kouluttautua mahdollisimman hyvin: korkeakoulu-tasoinen koulutus on varmin tie työllistyä hyvin. Kielitaito on hyvin tärkeä. Myös mikä tahansa liikuntaharrastus on hyödyksi.


5. Suhteet. Sosiaalisilla suhteilla ja niiden laadulla on ratkaiseva merkitys elämässä menestymiselle. Korkeakouluopinnot ja RUK ovat merkittävät edistysaskelet elämässä. Armeijassa solmitut suhteet kantavat pitkälle muuhunkin elämään. Myös ammatilliset tai muut oman työn kannalta hyödylliset yhdistykset kuten toimialajärjestöjäsenyydet edesauttavat elämässä pärjäämistä.


6. Puolison merkitys. Puolison tulee olla kaikin puolin ymmärtävä ja kannustava. Itselle ja omille pyrkimyksille ristiriitainen parisuhde on haitallinen ja tuhoava.


7. Ammattitaito. Innovatiivinen mieli, ahkera työnteko, laadullinen ymmärrys ja nopeat hoksottimet kriittisissä tilanteissa ovat pärjäämisen perusta.


8. Omat keksinnöt kannattaa patentoida.


9. Kansainvälisyys. Matkustelu avartaa aina. Jos pääset osallistumaan alasi messuille, mene. Jos voit matkustaa aina 1. luokassa, tee niin, varsinkin jos olet liikemies/ -nainen. Voit yllättäen luoda uusia liikesuhteita lennon aikana. Ulkomailta saat aina uusia virikkeitä ja innostusta.


10. Kestitys. Vieraista on huolehdittava hyvin, liikevieraista parhain tavoin. Ennakoi heidän toiveensa ja tarpeensa ja toteuta ne. Puolison apu voi olla tärkeä.


11. Toimintaympäristö. Ymmärrä politiikan ja lainsäädännön muutokset ja niiden vaikutukset omaan alaasi. Poliitikot eivät ymmärrä liike- tai työelämän vaatimuksia. Siksi monet lait ja normit voivat olla haitallisia yrityksille ja työllisyydelle.


12. Byrokratia matalaksi. Mitä matalampi on yrityksen hallinto ja mitä enemmän yrityksen vastuuesimiehillä on päätösvaltaa, sitä nopeammin yritys menestyy. Moniportainen ja siten kallis byrokratia on varma tapa saattaa yritys tuhoon.


13. Kilpailu. Yrityksen menestykselle on hyväksi ostaa pois heikompia mutta markkinoita häiritseviä kilpailijoita. Kilpailijan parhaat palat hyödynnetään, jotkut lopetetaan. Joskus myös pankit voivat ehdottaa heikkojen asiakkaidensa ostoa luottotappioiden pelossa.


14. Luo vientiä. Yritystä tulee johtaa siten, että se voi kansainvälistyä. Vienti on ainoa tapa kasvattaa yritystä ja saada se tuottamaan. Perehdy kohdemaan markkinoihin ja kulttuuriin sekä lainsäädäntöön huolella. Vientimaan toimintakulttuuri on ratkaisevan tärkeää onnistumiselle.


15. Ole aloitteellinen. Omat kykysi voit todistaa vain yrityksen johdolle. Jos sinulla on kannattavuutta tai tuotteistusta parantava idea, kerro se johdolle, ei muille. Muista, että vanha johto yleensä vastustaa kaikkea uutta.


16. Edistyminen. Itse voit vaikuttaa vain omaan osaamiseesi ja sen parantamiseen. Muut vaikuttavat etenemiseesi urallasi. Elä siivosti ja muita kunnioittaen. Pidä myös huolta perheestäsi ja lähisuvustasi.

***

Pentti Hitsanen syntyi Karjalan Muolaassa 1932. Hän osoitti jo nuorena kiinnostusta puutöihin. Myös isä Oiva oli ollut puuseppä. Äitinsä Hilkan (os. Pajula 1911-1952) ja tämän suvun kautta hänellä oli myös kauppiaan kykyjä. 

Tampereelle sotavuosina leskeksi jääneen äitinsä ja veljensä Eskon kanssa muuttanut Pentti pääsi jo 13-vuotiaana ammattikouluun puutöitä oppimaan. Sittemmin Pentti suoritti keskikoulun ja lukion sekä armeijan jälkeen teknillisen opiston, josta valmistui rakennusinsinööriksi. Hän myös avusti äitiään tämän johtamassa osuuskaupassa.

Ammattikoulun opettajan työt Vammalassa eivät jatkuneet, koska Pentti ei pitänyt uudesta opetusohjelmasta, jossa opiskelijat eivät saaneet oppia mitään. 

Pentti siirtyi Kuopioon Saastamoinen-yhtiöön puunjalostuksen tuoteinsinööriksi ja joidenkin vuosien kuluttua rakennusyhtiö Puolimatkan rakennuskomponenttitehtaan (Rakennusvalmiste Oy:n) johtajaksi Forssaan. Hän osallistui myös Parma-keittiöiden syntyyn. 

Pentti teki lukuisia ulkomaanmatkoja eri puolille maailmaa ja neuvotteli vientisopimuksia. Hän oli luomassa myös suomalaista lastulevyteollisuutta. 

Eläkkeelle hän jäi 1992 Novart Oy:n toimitusjohtajana. Teollisuusneuvoksen arvonimi hänelle myönnettiin Rakennusvalmiste Oy:llä ja eri toimialajärjestöissä tehdystä työstä vuonna 1985. Pentti Hintsanen (87 v.) asuu nykyään Helsingissä. 

Kirja (109 s.) valaisee monin tavoin myös onnellista elämää Karjalassa, evakkona elämistä Keski-Suomessa ja Hämeessä, sukulaisten tärkeyttä ja myöhemmin erilaisten ihmisten vaikutusta omaan uraan ja elämään. Liikematkat Neuvostoliittoon olivat oma erikoisuutensa.

Turun kaupungin kaupunkisuunnittelujohtaja Timo Hintsanen (s. 1959) on Pentti Hintsasen veljen Eskon (1937-2004) poika.

Pentti Hintsasen kirjasta artikkeli Lahen Uutisissa

(C) Copyright 2019 Tuula L.