Ajattelukyky on kadonnut

Ihmisillä on monta eri tapaa ajatella elämäänsä: ajatellaan menneitä, ajatellaan tulevia, ajatellaan nykyhetkeä, ajatellaan loogisesti, tunteiden kautta tai symbolisesti. Vain aniharva kykenee ajattelemaan monipuolisesti, ymmärtämään kokonaisuuksia ja niiden merkityksiä. Vielä harvempi kysyy, miksi ajattelen niin kuin ajattelen?


Kuuluisan filosofin René Descartesin lausahdus: "Ajattelen, siis olen olemassa" ei voi pitää paikkaansa, sillä ihmiset eivät enää olisi lainkaan olemassa, koska eivät enää ajattele. 

Ajattelukyky on riippuvainen siitä, mitä ihmiset lukevat eli minkälaista ajatuksellista sisältöä itseensä lataavat. Lauseet ja niiden logiikka on ajattelukyvyn perustaa, mutta asioiden looginen esittäminen on ajattelua. Kun vielä ajatellaan asioiden merkitystä, puhutaan ymmärryksestä. Valitettavasti lukeminen on vähentymään päin tai se kohdistuu helppoihin ja valmiiksi tarjottuihin ajattelutapoihin.


Ihmisen tulisi kyetä esittämään seitsemän erilaista kysymystä asioihin liittyen: 

1. Mitä jokin on tai tarkoittaa?
2. Miten jokin on tai on ollut tai on tulossa?
3. Milloin jokin on ollut tai tapahtuu?
4. Miksi jokin on tai on ollut tai on tuleva?
5. Missä jonkin on tai on ollut tai on tuleva?
6. Kuka on tehnyt, sanonut, toiminut jne.?
7. Minkälainen on näiden kysymysten kokonaisuus ja sen merkitys hyvässä ja/tai pahassa?


Mitä-ajattelu liittyy uutistarjontaan, jota imetään ensisijaisesti lööppijournalismista. Tähän liittyvät vielä juorut eli Kuka-kysymykset. Sensaatiot, seksi, onnettomuudet, tappelut, ryöstöt ja muu törky höystettynä tunteita riepovilla otsikoilla ja kuvilla saa ihmiset reagoimaan pelkästään tunteillaan, jolloin järki seisoo eikä selitä.


Selittämiskyky tarkoittaisi, että ihminen ajattelisi, miksi kyseinen tiedustusväline uutisoi missin pepusta tai rintavarustuksesta? Ajattelija esimerkiksi pohtisi, miksi hän moista roskaa lukee ja mikä hyöty ja merkitys sillä on hänen elämässään nyt ja tulevaisuudessa. Minkälaisen ihmisen tuo törky hänestä tekee? Onko se ihminen hänen omien ihanteidensa mukainen?


Nykyihmisen ajattelukyvyttömyys näyttää kytkeytyvän älylaitteiden käyttöön, mistä kaikki asiat löytyvät nopeasti ja tarvitsematta osata muuta kuin kysyä koneelta oikeanlainen kysymys. Tämä on toki kätevää, nopeaa ja elämää helpottavaa.


Laitteisiin voi syntyä riippuvuus, mikä on ajattelukyvyttömyyttä mutta virittää erittäin tehokkaasti tunteita - varsinkin negatiivisia. Ihminen valitsee älylaitteeltaan pelin, joka muka kehittää hänen ajatteluaan ja ongelmanratkaisukykyään. Hän ei kuitenkaan kykene ajattelemaan, mitä tuossa pelissä todellisuudessa tapahtuu? Miksi pelistä on tehty sellainen? Minkälaisen viestin se välittää pelaajille? Miten tuo peli vaikuttaa omaan ajatteluun? Minkälaisia ajatuksia ja merkityksiä peli sisältää? Minkä tunnevaikutuksen se pelaajalle tekee? Mitä pelaaja tuosta pelistä todellisuudessa oppii? Miten tuo peli vaikuttaa häneen ihmisenä, tekeekö se paremmaksi vai huonommaksi suhteessa muihin kanssaihmisiin?Ja niin edelleen....


Suurin osa älylaitepeleistä opettaa tuhoamista ja tappamista. Minkälaista ongelmanratkaisukykyä ja ajattelua tai tunnevaikutusta se silloin palvelee? Minkälaisia merkityksiä se pelaajan elämään lataa?


Ajattelukyvyn turvin ihmisen pitäisi selviytyä arkielämästään, työstään, ihmissuhteistaan ja taloudestaan. Yhä useampi on kuitenkin avuton selviämään edes näistä.


Osa ihmisistä on jämähtänyt ajattelemaan vain menneitä ja vertaa kaikkea nykyistä aiempiin kokemuksiinsa. Usein he ovat depressiivisiä, mutta eivät kykene tunnistamaan ajattelunsa laatua.


Osa taas elää haavemaailmassa eli utopiassa, jonka mukaiseksi kuvittelee oman tulevaisuutensa. Heitä luonnehditaan harhaisiksi. 


Jotkut ovat keskittyneet nykyhetkessä elämiseen, haluavat unohtaa menneet eivätkä näe tulevaakaan. Heille on tyypillistä asennoitua pessimistisesti tai kyynisesti nykyiseen ja tulevaan, koska pyrkivät välttämään pettymyksiä.


Tietoinen läsnäolo tässä ja nyt olisi tärkeä ajattelukyvyn ominaisuus, vaikka horisontti olisi mihin suuntaan tahansa.


Looginen ajattelu liittyy asioiden syy-seuraussuhteiden ymmärtämiseen. Se on tai pitäisi olla luonnollista ajattelua ihmisille. 


Tunneajattelu liittyy reagointiin, joka on äkkinäistä, tempoilevaa, usein harkitsematonta ja siitä puuttuu kokonaan syy-seuraus-suhteinen eli looginen ajattelu. Henkilö ei kykene pidättelemään tunnereaktioitaan, vaan laukoo, mitä sylki suuhun tuo ja tekee, mitä mieleen tupsahtaa. Yleensä henkilö käyttää myös runsaasti alatyylistä ilmaisua, jätekieltä.


Symbolinen ajattelu liittyy henkisempiin ajatteluprosesseihin ja kokonaisvaltaisempaan ymmärtämiseen. Ihmisellä on yhtä aikaa sekä looginen päättelykyky että merkitysymmärrys käytössään. Tähän liittyy historian tajua, tulevaisuuden vaikutuksen tajua sekä kokonaisuuden tunne- ja reaktiovaikutusten ja merkitysten ymmärtämistä. Tämä ajattelukyky on katoamassa, sillä se perustuu henkisten eli metafyysisten asioiden ymmärrykseen. 


Maailma kokonaisuudessaan on symbolinen: henkinen ja fyysinen yhtä aikaa. Siksi ihmiselläkin on sielu eli tunnevalokeho ja siinä potentiaalinen henkinen ymmärrys eli viisaus. Fyysinen keho kattaa aistit sekä aivot ja niiden varassa toimivan älyn. Tiede tutkii vain fyysistä kehoa ja siinä ilmeneviä syy-seuraussuhteita. Henkisten asioiden opettelu hyödyttäisi parhaiten ajattelukykyä ja ongelmanratkaisukykyä sekä niihin liittyvää symbolista ymmärrystä. Nykyajan koulutus ei sisällä henkisten asioiden opiskelua juuri lainkaan.


Tekee mieli väittää, että juuri henkisen ajattelukyvyn heikkous on johtanut yhteiskunnat niiden rappioon ja sitä kautta tuhoon. Taloudellinen katastrofi on pahin, sillä se johtaa yhteiskunnan halvautumiseen ja alttiiksi vieraiden valloituksille. 


Ensisijaisesti ihmisen tulisi kyetä ajattelemaan, mikä on hyväksi itselle ja muille, ja samalla nähdä mikä on ollut huonoa itselle ja muille. Ajattelemattomuus on johtanut kyvyttömyyteen toimia tämän näkemyksen mukaan. Ihminen tuhoaa itseään sekä fyysisesti että henkisesti: ajatuksillaan, tunnereaktioillaan, ymmärtämättömyydellään ja älynsä väärinkäytöllä. 


Ihminen ei ole sama kuin hänen kehonsa, vaan ihminen on yhtä kuin hänen ajatustensa sisältö ja laatu.


(C) Copyright 2019 Tuula L.