Nyt vaalikuumeen kasvaessa Suomessa media tekee ilmastoasioista vaaliteemaa, jota pönkittää nuorison näkemyksillä hyvistä ilmastoteoista. Nuoriso kuitenkin toistaa muun muassa median kautta saamiaan näkemyksiä, joiden uskoo olevan oikeita tapoja torjua ilmastonmuutosta. Ilmastolle emme enää voi mitään, siksi pitäisi tehdä yksinkertaisia luontotekoja, jotka ovat tulevaisuutemme elinolojen kannalta tärkeämpiä.
Ilmaston tuhoutuminen johtuu pääosin ihmisen tekemistä muutoksista luonnon ekosysteemiin. Toinen syy on se, että aurinko paahtaa entistä kuumemmin eikä maapallon ympärillä ole enää riittävää otsonivaippaa suodattamassa polttavilta säteiltä. Kolmas syy on heinäarojen, niittyjen, soiden ja sademetsien tuhoaminen, jotka ovat olleet ilmaston kannalta tärkeimmät hiilidioksidinielut maapallolla.
Tässä eräitä luontotekoja, joita voisimme toteuttaa:
1. Lentämisen vähentäminen ei ole ratkaisu, sillä jo lähitulevaisuudessa polttomoottorit vaihtuvat akkuihin ja sähkömoottoreihin, jotka eivät enää saastuta ilmakehää. Tällaiset lentokoneet ovat myös luotettavampia, sillä polttoaineongelmiin liittyviä "mystisiä" putoamisia ei enää tapahdu. Autoihin tämä teknologia tulee ensin, sillä lähivuosina sähköautot tulevat olemaan paristolla kulkevia saasteettomia kulkuvälineitä.
2. Otsonin katoaminen on suuri ongelma, sillä se kaasu ei uusiudu ilmakehässämme. Vaarallinen säteily lisääntyy, mikä tarkoittaa, että ihmisten tulee suojata kehonsa auringon poltteelta kaikin keinoin jo nyt. Kaikki otsonia tuhoavat aineet tulisi kieltää. Suurin ongelma on peltojen lannoituksessa käytettävä apulanta, typpilannoite, joka haihtuu ilmaan. Siellä se muuttuu haitalliseen muotoon, mikä vaurioittaa otsonia. Biologinen typpi on parempi ratkaisu peltojen lannoitukseen. Sitä saadaan nykyaikaisten biopolttolaitosten sivutuotteena (ks.ductor.com).
3. Lehtipuita ja pensaita pitäisi istuttaa mahdollisimman paljon kaupunkeihin ja pihoihin. Ne suojaavat auringon poltteelta maaperää ja aluskasvillisuutta, mutta parantavat lehtien maatumisen myötä maaperää ja sen eliöstöä. Lisäksi linnut viihtyvät niissä. Lehtipuut hyödyntävät ilman hiilidioksidia tehokkaasti. Kukkivat ja tuoksuvat puut ja pensaat taas houkuttavat erilaisia pölyttäjiä, jotka ovat linnuille tärkeää ruokaa. Ekosysteemin turvaamisella ihminen parantaa omia elinolojaan.
4. Haapa on lehtipuista paras maan parantaja, sillä se imee itseensä kaikenlaisia maaperän "kuona-aineita" ja liikaravinteita. Tämän voi jokainen nähdä, kun tutkii haapapuiden lähiympäristöä: maaperä on muhevaa mustaa multaa ja kuohkeaa kasvualustaa. Erityisesti jokien, järvien ja meren läheisyyteen haapoja tulisi istuttaa, jolloin maatalouden ravinnekuorma ei kokonaan valu vesistöön. Lehtipuut myös hidastavat tuulten voimaa.
5. Liian tiivis kaupunkirakentaminen on kuumuutta lisäävää, kun taas kuumuuden lievittämiseen tarvitaan väljyyttä ja runsasta lehtipuustoa sekä pensaskasvillisuutta. Tiivis rakentaminen tuskin loppuu, mutta ihmisten pahaa oloa se lisää monin tavoin.
6. Nurmikoidut ja käyttämättömät piha- ja puistoalueet pitäisi muuttaa kukkiviksi niityiksi. On ympäristölle tuhoisaa, että erilaisia luonnollisia ja hyönteisille tarpeellisia kasveja hävitetään pihoilta liian tiheillä nurmikonleikkuilla sekä Roudup- ja muilla myrkyillä. Tämä pitäisi lopettaa. Niittyalueiden lisääminen parantaa ekosysteemiä tarjoamalla tuhansille hyönteisille ja pölyttäjille ruokaa, suojaa ja lisääntymispaikkoja. Niittyjen juuristo on tärkeä hiilidioksidin sitomiselle. Punkkikannan kasvua ei kannata murehtia, sillä niityillä on niille luontaisia vihollisia, muun muassa linnut ja muurahaiset, jotka syövät niitä. Mehiläisten perimä on muuttunut heikommaksi ympäristömyrkkyjen, kasvikunnan vähenemisen ja yksipuolistumisen takia. Pölyttäjistä on jo eri maanosissa pulaa. Suomalainen mehiläiskanta on terveempää, joten niitä kannattaisi risteyttää vaikkapa perimältään heikentyneen amerikkalaisen mehiläiskannan kanssa. Mehiläisille tulee taata myös kalkkiperäistä maata, sillä myös pölyttäjät tarvitsevat kalsiumia.
7. Kerrostalojen sienillä saisi kasvaa kukkivia ja lehteviä köynnöksiä, sillä ne viilentävät elementtitalojen sisätiloja ja tarjoavat suojaa monille pieneliöille ja linnuille. Pihoille tulisi istuttaa perhosia houkuttelevia tuoksuvia runsaskukkaisia pensaita, kuten marjapensaita ja -puita sekä esimerkiksi juhannusruusua ja muita vastaavia. Vihersuunnittelussa pitää ottaa uusi luonnonmukaisempi ekosysteemejä suojeleva suunta.
8. Metsiä ei saisi aukkohakata suurina alueina. Ilmastollisista syistä havupuut, varsinkin mänty tulee kärsimään kesien kuumuudesta ja talvien roudattomuudesta, siksi sen aiemmin tiivis rakenne alkaa muuttua haperoisemmaksi. Kantoja ei saisi missään tapauksessa korjata pois kaadetuista metsistä, sillä ne ovat tuhansille ötököille tärkeitä elinympäristöjä. Metsät ja niityt tarvitsisivat myös karjan lantaa, vapaina vaeltavia lehmiä, joiden jätöksistä maaperä ja erilaiset eliöt saavat ravintonsa.
9. Emme vielä ymmärrä, että kesät tulevat olemaan lähivuosina Suomessakin hyvin kuumia, jopa +40 °C lämpötiloja, joissa polte käy tukalaksi hengittää. Kaupunkien keskustoihin tulee lisätä suojaisia puistoalueita korkeine lehtipuineen ja viherkatoksineen. Kuumuus kuivattaa maaperää, minkä takia lehtipuita ja kasvillisuutta tarvitaan runsaasti ylläpitämään ravinteikkuutta ja kosteutta. Ojia tulee vähentää ja maaperää ennallistaa, varsinkin ojitetuilla suoalueilla, jolloin vesi ei valu hukkaan, vaan kosteuttaa ympäristöä ja hengitysilmaa.
10. Seuraavien 20 vuoden kuluessa napajää sulaa ennätyksellistä vauhtia. Tätä emme enää voi pysäyttää, koska aurinkomme polte käy voimakkaammaksi. Emme vielä käsitä, että merenpinta nousee yli puolitoista metriä, mikä tulee vaikuttamaan omienkin rantojemme ja pohjavesiemme vedenkorkeuteen sekä merivirtojen suutaan.
11. Sadan vuoden kuluttua sademetsiä ei enää ole. Ihmiskunta elää suuressa hädässä, sillä ruokamme tuotanto hiipuu sekä ilmastollisen muutoksen että luontomme monimuotoisuuden katoamisen takia. Viljapula johtuu kuivuudesta ympäri maapalloa. Päiväntasaajalla voi olla yli +60 °C lämpötiloja. Niillä alueilla ei ole enää elinkelpoisuutta. Ihmiskunnan tulevaisuuden kannalta hirvittävin teko on tuhota sademetsä ja kasvattaa tilalla palmupuita öljyn saamiseksi tai huumeita aivojen pilaamiseksi. Tuhotun sademetsän ekosysteemiä ei voi enää palauttaa. Palmyöljypolttoaineet ovat jo nyt vanhanaikaisia, sillä akkuteknologia syrjäyttää polttoaineet ja polttomoottorit jo lähivuosina.
12. Merenpinnan nousun myötä mantereiden muodot muuttuvat, maita ja kaupunkeja katoaa veden alle. Meret happamoituvat ja niiden elämää ylläpitävä ja sitä suojeleva eliöstö on jo nyt alkanut kuolla sukupuuttoon. Rehevöityvä meri tuottaa myös paljon levää, josta saamme ravintoa ja öljyä moniin eri tarkoituksiin.
13. Kaikki saastuttaminen, niin merten, maaperän kuin ilmanalan tuhoaminen tulisi nopeasti pysäyttää. Peltojen, pihojen, puutarhojen ja metsien myrkkykuormaa tulisi voimakkaasti ja nopeasti vähentää, mutta ihminen ei ahneuksissaan ja välinpitämättömyyttään sitä kykene tekemään. Ymmärrystä ei enää ole siitä, miten ekosysteemi toimii ja miten sen osat ovat riippuvaisia toisistaan. Tästä viisauden puutteesta johtuen elämämme tästä eteen päin käy yhä tukalammaksi ja vaikeammaksi.
14. Puurankentamisella saisimme terveemmän ja hengittävämmän sekä viileyttä ja kosteutta paremmin pitävän asuntokannan. Puurakenteisessa talossa on miellyttävämpää asua kuin betonielementtitaloissa ilmastointilaitteista huolimatta.
15. Maaseutuasuminen ja metsien läheisyys on ihmiselle terveintä elämää. Paras luontoteko on opettaa lapsillemme luontomme tärkeys ja sen toimivuus sekä suojeleminen kaikin tavoin.
16. Luonnon merkityksellisyyttä tulisi oppia ymmärtämään kerros kerrokselta, alkaen maaperän kerrostumista, sitten juuristojen merkitys, seuraavaksi ruohoston ja aluskasvillisuuden merkitys, kukkivien kasvien, pensaskasvillisuuden ja puuston merkitys eri elämänmuodoille ekosysteemissä. Sama kerroksellisuuden ymmärrys tulee oppia järvistämme, joistamme ja meristämme, lopulta myös ilmakerroksista avaruuteen saakka.
17. Kaikenlainen luonnon roskaaminen pitäisi lopettaa heti. Suomessakin luontoon heitetään vuosittain miljardeja tupakantumppeja, jotka päätyvät mm. kalojen vatsaan. Tupakantumpit eivät maadu, sillä ne sisältävät mikromuovia, mikä on myrkky myös ihmiselle.
Emme kykene enää tekemään ilmastomme eteen muuta kuin alkamalla toteuttaa radikaaleja luontotekoja luontomme suojelemiseksi ja monipuolistamiseksi niin kaupungeissa, maalla, vesistöissä kuin metsissämme. Se on ainoa keino suojella ilmastoamme.
Lähteet: Veikko Latvalan haastattelu sekä hänen kirjansa Pyhiä ilmoituksia Jeesuksesta, elämästä, tulevasta (2008) ennusteet.
(C) Copyright 2019 Tuula L.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti