Outo sana - kavahtaminen. Sana luonnehtii sitä, miten ihminen ikään kuin pelästyy ja perääntyy, kun havaitsee jotakin, mikä vaikuttaa oudolta, pelottavalta, ärsyttävältä tai pahalta. Kavahtamisen vastaparina voisi ajatella mukautumista, jolloin asia koetaan itselle sopivaksi ja hyväksyttäväksi. Tämän ajan ihmisille kaikkein kavahduttavin sana tai asia on Jumala.
1. Mitä koet, kun näet sanan Jumala?
2. Miltä sinusta tuntuu, kun ajattelet sanaa Jumala?
3. Mitä ajattelet, kun joku puhuu sinulle Jumalasta?
1. Käännät nopeasti silmäsi muualle ja käännät sivua.
2. Hylkäät ajatuksen, sillä se tekee olon epämukavaksi.
3. Astut kaksi askelta taakse päin ja mieluiten pakenet paikalta.
1. Kokemuksesi on kielteinen, koska kenties Sinulle on paasattu Jumalasta kadulla, tyrkytetty, pakotettu kuuntelemaan tai osallistumaan johonkin itselle vieraaseen tapaan ylistää Jumalaa. Et ole ollut valmis kuuntelemaan "Raamatun sanaa", sillä tyrkyttäjä on ollut yli-innokas ja suorastaan vastenmielinen moralisti. Eniten inhoat ovelta ovelle kierteleviä uskonkauppiaita.
2. Tuntemuksesi ovat kielteiset, sillä kenties rippikoulukokemus oli sinulle vastenmielinen. Pappi tai ohjaaja oli kaikkea muuta kuin sinun käsityksesi "soveliaasta uskovaisesta". Samoin kirkollisissa toimituksissa olet kiusaantunut, koska koet seremoniat tekopyhiksi, saarnat patavanhoillisiksi. Kaikki uutiset pappien tekemistä lasten hyväksikäytöistä ja muista iljettävyyksistä puoltavat kielteistä käsitystäsi uskonnoista ylipäätään. Olet päättänyt olla sekaantumatta mihinkään uskonnolliseen.
3. Ajatuksesi Jumalasta ovat kielteiset, sillä uskomus pilven päällä istuvasta ukosta on järjetön. Tiedekään ei ole löytänyt todisteita Jumalasta. Tosin myönnät, ettet ole moisiin tutkimuksiin koskaan tuntenut tarvetta tutustuakaan. Miksi pitäisi uskoa johonkin, mikä on käsittämätöntä? Ateismisi tai agnostisuutesi perustuvat omiin uskomuksiisi, et millään voi hyväksyä selittämätöntä ja todistamatonta. Kirkko on sinulle turhake, joka joutaisi lopettaa, siksi olet siitä eronnutkin. Uskonnot ja uskonsodat ovat typeryyttä, jolla alistetaan ihmisiä ja kansakuntia vanhoillisiin tapoihin ja pakkoihin.
1. Ihmisillä ei ole enää aitoja kokemuksia Jumalasta, sillä ihmiset eivät enää turvaudu Jumalaan hätänsä keskellä ja rukoile Hänen apuaan. Ihmiset eivät voi saada noita arvokkaita kokemuksia, sillä heitä opetetaan vääränlaisiin uskonnollisiin tapoihin, sillä ei Jumalaa mistään "oikeaoppisuudesta", kirkosta tai seremonioista löydy, vaan jokaisen ihmisen sisältä. Se ei ole hurmosta, jota karismaattiset lahkot opettavat. Se ei ole Raamatun lukua ja siitä innoittumista, mitä vanhoilliset vaativat. Uskonnollisista symboleistakaan et saa mitään irti itsellesi.
2. Ihmisten tunteet ovat kiintyneet kaikenlaisiin tavaroihin, ihmisiin, ideologioihin ja oppeihin. Ihmiset eivät kiinnitä huomiota omiin tunteisiinsa, kuten minkälainen on oma toivo ja mihin se on kohdistunut, mihin ihminen oikeasti uskoo ja luottaa tai mitä hän eniten rakastaa. Näiden sijaan ihminen kiinnittää huomionsa vaikkapa ilmastonmuutokseen, politiikkaan, työhön, harrastuksiin, viihdepalveluihin, päihteisiin ja niin edelleen, joilla viihdyttää itseään. Ihminen etsii kaikenlaisia korvikkeita tunnetarpeidensa tyydyttämiseen, mutta ei kykene löytämään onnellisuutta, iloa, tyytyväisyyttä tai rauhaa elämäänsä. Kaikki on yhtä sekamelskaa ja tyhjyyttä. Turrutat tunnetarpeesi turhuuksiin. Ja tiedät sen.
3. Ihminen ei osaa enää ajatella ilman, että joku syöttää tredikkäitä ajatuksia, joihin kaikkien tulee mukautua. Ei ihminen osaa kavahtaa itselleen kielteisiä ajatuksia, joilla mieltään ruokkii päivittäin. Hän kuvittelee niitä totuuksiksi ja melskaa niiden puolesta sosiaalisissa medioissa. Näin ihminen kokee elämänsä tärkeäksi ja merkitykselliseksi. Silti ajatukset vaeltavat asioista toisiin, ja siinä sekavuudessa omaksu kaikkea typerää, vaikka etsii viisautta ja järkeä itselleen. Iltapäivälehdet, juorut, onnettomuudet, murhat, murrot, tappelut ja kaikki muu sellainen uutistarjonta uuvuttaa aivot ajattelemattomuuteen. Ihmiskunta on vaipunut tyhjään horrokseen, josta sen on vaikea päästä irti.
1. Ihmisen tulisi kaikin keinoin pyrkiä saamaan hätkähdyttävä sisäinen kokemus Jumalasta, jotta hänellä on aito todiste Jumalan läsnäolosta itsessään.
2. Ihmisen pitäisi kaikin voimin pyrkiä saamaan rakastava sisäinen kosketus Jumalasta, jotta hänellä on todellinen ilo ja toivo Jumalan armoon itseään ja läheisiään kohtaan.
3. Ihmisen pitäisi kaikin tavoin pyrkiä saamaan todellista sisäistä tietoa Jumalasta, jotta hän voi järjestää ajatuksensa siten, että hänen uskonsa saa Totuuden luonteen.
Koska Jumala on meissä sisäisesti ja yksityisesti, aloita oppituntisi Jumalan tuntemiseen Isä Meidän -rukouksella ja siunaa kotisi Herran siunauksella. Rukoile hyviä ja kauniita toiveita tai pyyntöjä läheistesi puolesta ja seuraa, miten Jumala niihin vastaa antaakseen sinulle tiedon olemassa olostaan ja kokemuksen, että sinua kuullaan.
(C) Copyright 2019 Tuula L.
1. Mitä koet, kun näet sanan Jumala?
2. Miltä sinusta tuntuu, kun ajattelet sanaa Jumala?
3. Mitä ajattelet, kun joku puhuu sinulle Jumalasta?
Juuri niin!
1. Käännät nopeasti silmäsi muualle ja käännät sivua.
2. Hylkäät ajatuksen, sillä se tekee olon epämukavaksi.
3. Astut kaksi askelta taakse päin ja mieluiten pakenet paikalta.
Miksi?
1. Kokemuksesi on kielteinen, koska kenties Sinulle on paasattu Jumalasta kadulla, tyrkytetty, pakotettu kuuntelemaan tai osallistumaan johonkin itselle vieraaseen tapaan ylistää Jumalaa. Et ole ollut valmis kuuntelemaan "Raamatun sanaa", sillä tyrkyttäjä on ollut yli-innokas ja suorastaan vastenmielinen moralisti. Eniten inhoat ovelta ovelle kierteleviä uskonkauppiaita.
2. Tuntemuksesi ovat kielteiset, sillä kenties rippikoulukokemus oli sinulle vastenmielinen. Pappi tai ohjaaja oli kaikkea muuta kuin sinun käsityksesi "soveliaasta uskovaisesta". Samoin kirkollisissa toimituksissa olet kiusaantunut, koska koet seremoniat tekopyhiksi, saarnat patavanhoillisiksi. Kaikki uutiset pappien tekemistä lasten hyväksikäytöistä ja muista iljettävyyksistä puoltavat kielteistä käsitystäsi uskonnoista ylipäätään. Olet päättänyt olla sekaantumatta mihinkään uskonnolliseen.
3. Ajatuksesi Jumalasta ovat kielteiset, sillä uskomus pilven päällä istuvasta ukosta on järjetön. Tiedekään ei ole löytänyt todisteita Jumalasta. Tosin myönnät, ettet ole moisiin tutkimuksiin koskaan tuntenut tarvetta tutustuakaan. Miksi pitäisi uskoa johonkin, mikä on käsittämätöntä? Ateismisi tai agnostisuutesi perustuvat omiin uskomuksiisi, et millään voi hyväksyä selittämätöntä ja todistamatonta. Kirkko on sinulle turhake, joka joutaisi lopettaa, siksi olet siitä eronnutkin. Uskonnot ja uskonsodat ovat typeryyttä, jolla alistetaan ihmisiä ja kansakuntia vanhoillisiin tapoihin ja pakkoihin.
Tähän on tultu!
1. Ihmisillä ei ole enää aitoja kokemuksia Jumalasta, sillä ihmiset eivät enää turvaudu Jumalaan hätänsä keskellä ja rukoile Hänen apuaan. Ihmiset eivät voi saada noita arvokkaita kokemuksia, sillä heitä opetetaan vääränlaisiin uskonnollisiin tapoihin, sillä ei Jumalaa mistään "oikeaoppisuudesta", kirkosta tai seremonioista löydy, vaan jokaisen ihmisen sisältä. Se ei ole hurmosta, jota karismaattiset lahkot opettavat. Se ei ole Raamatun lukua ja siitä innoittumista, mitä vanhoilliset vaativat. Uskonnollisista symboleistakaan et saa mitään irti itsellesi.
2. Ihmisten tunteet ovat kiintyneet kaikenlaisiin tavaroihin, ihmisiin, ideologioihin ja oppeihin. Ihmiset eivät kiinnitä huomiota omiin tunteisiinsa, kuten minkälainen on oma toivo ja mihin se on kohdistunut, mihin ihminen oikeasti uskoo ja luottaa tai mitä hän eniten rakastaa. Näiden sijaan ihminen kiinnittää huomionsa vaikkapa ilmastonmuutokseen, politiikkaan, työhön, harrastuksiin, viihdepalveluihin, päihteisiin ja niin edelleen, joilla viihdyttää itseään. Ihminen etsii kaikenlaisia korvikkeita tunnetarpeidensa tyydyttämiseen, mutta ei kykene löytämään onnellisuutta, iloa, tyytyväisyyttä tai rauhaa elämäänsä. Kaikki on yhtä sekamelskaa ja tyhjyyttä. Turrutat tunnetarpeesi turhuuksiin. Ja tiedät sen.
3. Ihminen ei osaa enää ajatella ilman, että joku syöttää tredikkäitä ajatuksia, joihin kaikkien tulee mukautua. Ei ihminen osaa kavahtaa itselleen kielteisiä ajatuksia, joilla mieltään ruokkii päivittäin. Hän kuvittelee niitä totuuksiksi ja melskaa niiden puolesta sosiaalisissa medioissa. Näin ihminen kokee elämänsä tärkeäksi ja merkitykselliseksi. Silti ajatukset vaeltavat asioista toisiin, ja siinä sekavuudessa omaksu kaikkea typerää, vaikka etsii viisautta ja järkeä itselleen. Iltapäivälehdet, juorut, onnettomuudet, murhat, murrot, tappelut ja kaikki muu sellainen uutistarjonta uuvuttaa aivot ajattelemattomuuteen. Ihmiskunta on vaipunut tyhjään horrokseen, josta sen on vaikea päästä irti.
Kavahda pahaa, älä koskaan Jumalaa sisälläsi!
1. Ihmisen tulisi kaikin keinoin pyrkiä saamaan hätkähdyttävä sisäinen kokemus Jumalasta, jotta hänellä on aito todiste Jumalan läsnäolosta itsessään.
2. Ihmisen pitäisi kaikin voimin pyrkiä saamaan rakastava sisäinen kosketus Jumalasta, jotta hänellä on todellinen ilo ja toivo Jumalan armoon itseään ja läheisiään kohtaan.
3. Ihmisen pitäisi kaikin tavoin pyrkiä saamaan todellista sisäistä tietoa Jumalasta, jotta hän voi järjestää ajatuksensa siten, että hänen uskonsa saa Totuuden luonteen.
Koska Jumala on meissä sisäisesti ja yksityisesti, aloita oppituntisi Jumalan tuntemiseen Isä Meidän -rukouksella ja siunaa kotisi Herran siunauksella. Rukoile hyviä ja kauniita toiveita tai pyyntöjä läheistesi puolesta ja seuraa, miten Jumala niihin vastaa antaakseen sinulle tiedon olemassa olostaan ja kokemuksen, että sinua kuullaan.
Siitä se alkaa!
Havahtuminen!
(C) Copyright 2019 Tuula L.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti