maanantai 18. maaliskuuta 2019

Naisvihaa korvien välissä

Olin eilen (17.3.2019) Lied-konsertissa, joka pidettiin turkulaisessa kappelissa. Konsertin alussa paikallinen pappismies kertoili kappelin synnystä. Lopuksi hän sanoi, että paikka on niin pyhä, että se kaataa pirutkin. Esimerkkinä hän kertoi, miten punaiseen jakkupukuun ja näyttäviin koruihin pukeutunut suurikokoinen ja raskaasti maalattu nainen on kaatunut päistikkaa maahan jo heti kappeliin astuttuaan. Pappi oli riemuinnut, että "pirutkin pyörtyvät tänne tullessaan". 


Olin niin hämmästynyt ja tuohtunut tuosta kommentista, että meinasi koko konsertin alku jäädä nautiskelematta.  Samantyyppiseen naisvihaan olen törmännyt aiemminkin uskonnollisissa piireissä. 


Joitakin vuosia sitten olin erään seurakunnan konsertissa. Kanttori oli innokas sananjulistaja, joka aloitti illan kertomalla ylistävän musiikin voimasta. Hän selitti, että erään kerran jumalanpalvelukseen oli tullut kaksi mustiin pukeutunutta nuorta goottityttöä (mistä hän sen tiesi, mustista hiuksista, kajalista silmissä vai vaatteistako?), jotka olivat istuutuneet takapenkkiin. Kanttori oli tytöt nähtyään aloittanut voimallisen ylistyslaulannan ja soitannon. Kanttori totesi voitonriemuisesti, että "ylistimme niin voimallisesti Jumalaa, että ne paholaiset lähtivät kiireesti karkuun".


Kun muutama vuosi sitten graduni profetiakirjoittamisesta valmistui, sain erittäin vihamielisen sähköpostin varsin vanhoillisesti ajattelevalta papilta, joka tuomitsi minut paholaisen palvelijaksi, koska a) olen nainen, eivätkä naiset ole kykeneviä tutkimaan Jumalaa ja b) koska en tehnyt työtäni teologian laitokselle, minne aiheeni tutkiminen olisi kuulunut. Vastasin tälle papille, että "minkä minä sille mahdan, että Jumala on valinnut minut tekemään tuon tutkimuksen ja nimenomaan kirjoittamisen tutkimuksen parissa!"


Naisia on vainottu uskonnollisissa tarkoituksissa ja uskonnosta riippumatta tuhansia vuosia. Milloin syytetään Eevaa, joka poimi kielletyn hedelmän, milloin inkvisitiolaitos tai noitavainot ovat kohdistuneet nimenomaan naisiin. Takapajuloissa naiset silvotaan ja peitellään muiden katseilta.

Saksalainen nunna  Hildegard Bingeniläinen (1098-1179) huomautti aikanaan, että "Paholainen vihaa erityisesti naista, koska nainen kykenee rakastamaan ja luomaan uutta elämää, ja juuri sitä Pahuus eniten vihaa" (Newman 1987, Sister of Wisdom). 


Taannoin uutisoitiin siitä, miten Pörssiklubi halusi kieltää naisten pääsyn tilaisuuksiinsa. Tämä on vain yksi vallan linnake monien joukossa, missä nainen "ei saisi kuulua seurakuntaan". Vielä on maassamme useita miehisiä salaseuroja, minne naisilla ei ole pääsyä lainkaan. Kun avoimuutta ei ole, mistä silloin tiedämme, minkälaisia käärmeenpesiä nämä piilopiirit oikeasti ovat? "Lasikatto" tarkoittaa mielestäni näitä piirejä, missä asiat sovitaan julkisuudelta (ja naisilta) piilossa.


Suomi on ollut edelläkävijä naisten ja miesten välisen tasa-arvon toteuttajana. THL:n listaus näistä virstanpylväistä on ihan mukavaa luettavaa, vaikka toisen tilaston mukaan Suomi on Euroopan väkivaltaisin maa, kun väkivalta kohdistuu naisiin. Jopa 30 % suomalaisnaisista kokee väkivaltaa parisuhteessaan. Muualla Euroopassa väkivaltatilastot ovat naisia kohtaan suopeammat.


En myöskään ymmärrä, miksi Suomessa esimerkiksi yrittäjien yhteisöt ovat hajautuneet Suomen Yrittäjiin, Yrittäjänaisiin, Perheyrittäjiin ja Nuoriin Yrittäjiin sekä vielä Kauppakamariin ja Elinkeinoelämän keskusliittoon? Lisänä ovat vielä Kristilliset yrittäjätahot kuten Kristillinen kauppakamari. Mitä tällä erillään ololla halutaan voittaa, kun kaikki tavoittelevat lähes samoja asioita? Mitä hajanaisempi toimintakenttä, sitä hajanaisempi vaikutusvalta - erillään ololla yhteiskunnallinen vaikutus on rikkaruohotasoa. Yhdessä tekeminen on aina ollut se malli, jolla tuloksia on saavutettu.



Kun alussa mainitun kirkonmiehen näkemys on se, että vahvoihin väreihin pukeutuneet naiset ovat paholaisen edustajia, niin onko Neitsyt Mariakin sitten "sellainen tyttö", kun hänet kuvataan ikoneissa ja muissa taideteoksissa vahvaan punaiseen? 




Leena Kännön ikonista toteutettu kortti (klikkaa kuvaa, jos haluat suuremman näkymän).


Kirkkotaiteessa punainen on Helluntain liturginen väri. Ikonitaiteessa se edustaa Pyhää Henkeä. Aasiaisille naisille se on hääasun väri. Englannissa punaiset korkokengät päiväkäytössä liitetään maksullisiin naisiin. Sateenkaaressa punainen on näkyvin väri, koska sillä on suurin aallonpituus (630-740 nm). Vauvat oppivat näkemään ensimmäisenä juuri punaisen värin. Chakra-teoriassa punainen edustaa juurialuetta eli sukupuolielinten ja lisääntymisen voimaa. Intohimo, rakkaus ja voima sekä kuninkaallisuus ovat perinteisesti liittyneet värin symboliikkaan. Näin ollen punaiseen väriin liitetään erilaisia kulttuurisia konventioita ja uskomuksia, joissa ei ole mitään totuudellisuutta


Asenteet naisia, lapsia, vanhuksia, vammaisia, miehiä, homoja, köyhiä, rikollisia, sairaita, kärsiviä, maahanmuuttajia ja muita ihmisryhmiä kohtaan ovat korvien välissä. Ennakkoluulot perustuvat pelkoihin ja tietämättömyyteen.

Jokainen ihminen, olipa niin sanotusti hyvä tai paha omasta mielestämme, on sellaisenaan arvokas osa yhteiskuntaamme. Piru on se, mikä arvostelee ja tuomitsee korviemme välissä. Muualla se ei voikaan olla.

Älkäämme loukatko ihmisiä - naisia tai miehiäkään - ahtailla mielipiteillämme, tiukoilla asenteillamme, yksitotisilla uskomuksillamme tai turhilla tuomioillamme. 

Eikö kirkonkin pitäisi tuntea armollisuutta ja laupeutta jokaista ihmistä kohtaan tuomitsematta naisia tai miehiäkään minkään ulkoisten ominaisuuksien tai sukupuolen perusteella? 


Ahtainkin ymmärrys pitää virittää 2020-luvulle, jolloin moderni tasa-arvo on tasapuolisuutta, ystävällisyyttä ja hyvää käytöstä kaikkia kohtaan. Tähän kykenevät kaikki miehet ja naiset niin halutessaan.

19.3. on Minna Canthin ja Tasa-arvon päivä.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti